torstai 8. lokakuuta 2015

Frank Th.Essell: Pitaalisten saarella!



Frank Th. Essell
Pitaalisten saarella
Joutsi, 1946
90 s.


Tämä pieni kirjanen kertoo miehestä nimeltä Joosef "Damien" De Veuster. Hän syntyi pienessä belgialaisessa Tremeloon kylässä eräänä tammikuun päivänä vuonna 1840 maanviljelijä Daniel de Veusterin perheeseen. Poika sai kaksi kummia, joista toinen sanoi: "siitä pojasta tulee sotamies ja seikkailija ja hän tulee matkustamaan vieraissa maissa niinkuin kummi-isänsäkin". Isoäiti, joka oli kummiäiti puolestaan sanoi: "Ei, tulkoon hänestä mieluummin pappi".

Joosefista ei tullut sotamiestä eikä häntä papiksi vihitty. Hänen isänsä laittoi hänet opiskelemaan kaupallista alaa. Joosef oli kuitenkin saanut herätyksen ja hänen sydämensä sykki lähetystyölle. Erinäisten vaiheiden jälkeen hän pääsikin pappisseminaariin.

Joosef oli nuori ja innokas. Kuullessaan uusien lähetystyöntekijöiden tarpeesta hän haki mukaan - tulematta kuitenkaan valituksi. Sen sijaan hänen pappisveljensä valittiin. Veli kuitenkin sairastui jolloin Joosef ilmoittautui tilalle.

Lähetysjohtaja ja -sihteeri keskustelevat Joosefin tarjouksesta ja pohtivat hätiköinnin ja ripeyden eroja. Lopulta lähetysjohtaja päättää suostua Joosefin pyyntöön sekä kehoittamalla että rankaisemalla tätä "maanpakolaisuudella", sillä lähetystyö on "elämää orjuudessas, yksinäisyydessä ja kovassa työssä".

Joosef lähetetään Sandwichin saarille, eli Havaijille, jossa hänen ensimmäinen työnsä sijoittui Punan piiriin. Elettiin vuotta 1864.

Rohkeasti ja pelottomasti Joosef  käy taistoon niin vaikeita luonnonoloja kuin pakanallisia uhrimenoja ja noituutta vastaan, 

Niin paratiisimainen kuin Havaijin saari olikin, oli sinnekin löytänyt tiensä tuhoisa tauti nimeltä Spitaali. Viranomaiset pistivät pystyyn puhdistuksen ja siirsivät kaikki spitaalia sairastavat Molokain saarelle eristykseen. Joosef Damien halusi vapaaehtoisesti lähteä heidän mukanaan ollakseen heille kuin isä ja rakastaakseen heitä heidän kuolemattomien sielujensa vuoksi.

Spitaalisten saarella on lyhyt, aika ylimalkainen kertomus Joosefin elämästä ja työstä tuoden esiin vain pääpiirteet. Joosef ei pelännyt spitaalia, hän paransi sitä sairastavien oloja sairastuen lopulta itse tautiin. Joosef kuoli huhtikuusssa 1889.

Muutama epäloogisuus:

"Joosef oli usein kotona kylän vajassa huomannut miten pappi takoi raudan ollessa vielä kuumana". Tässä on ilmeisesti joko suomennos tai painovirhe, sillä eihän papit tao rautaa, ilmeisesti tässä pitäisi olla seppä. Joosef oli siis nähnyt sepän takovan rautaa silloin kuin se oli kuumaa, ja päätti soveltaa asiaa kutsumukseensa. Nykyäänhän tämä sanonta on hyvin yleinen vertauskuva, pitää takoa, kun rauta on kuumaa.

Toinen virhe löytyy maininnassa Joosefin kuolemasta. Kirjoittaja mainitsee, että  "Erään huhtikuisen päivän varhaisina aamutunteina vuonna 1889 nukkui nelikymmenvuotias Joosef Damien pois". Alussa oli mainittu hänen syntyneen vuonna 1840. Nopea laskutoimitus tekee selväksi, että Damien oli 49 vuotias kuollessaan. 

Mikä mielenkiintoista, kirjassa mainitaan Robert Louis Stevenson, joka vieraili Molokain saarella ennen Joosefin kuolemaa. Myös löytöretkeilijä James Cookin ja hänen kuolemaansa viitataan puhumattakaan Walesin Prinssistä, myöhemmin kuningas Edward VII:nestä. Nämä olivat seikkoja, jotka herättivät uteliaisuuden ja saivat miettimään ajallista aspektia ja todellisuutta. Googlaus toi ilmi, että nämä tiedot saattavat hyvinkin olla todenperäisiä. Silti olisin kaivannut hieman enemmän paneutumista yksityiskohtiin ja elävämpään kerrontaan. Nyt kuvaus oli todellakin ylimalkaista ja pätkittäistä, juonetonta.  Essellin kuvaus perustuukin useisiin muihin elämäkertoihin, kuten John W. Farrowin elämänkertaan Damien the leper ja C.J. Lampertin Misssionfjälttens hjältar IV osa ynnä muut, ynnä muut.

Sen verran tämä kirja kuitenkin vaikutti, etttä todellakin lukisin enemmän Molokaista ja Joosef Damienista.

Täytyypä tutkia asiaa, löytyisikö aiheesta minkälaista kirjallisuutta.


....
Kirjallinen maailmanvalloitus/Kirjallinen USA:n valloitus: Havaiji ja Belgia, koska kirjan päähenkilö on belgialainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjojen viehätys ei perustu ainoastaan lukemiseen ja siihen liittyviin tunteisiin ja reaktioihin. Osa viehätystä on niistä syntyvä keskustelu, ajatuksen jakaminen.