perjantai 20. marraskuuta 2015

Helen Wells: Ursula ylihoitaja ja Ursula lentää!






Helen Wells
Ursula ylihoitaja
Tammi, 1976
139 + 1 s.
Alkuteos: Cherry Ames, Chief Nurse
Suomentanut Johannes Prinkki

Helen Wells
Ursula lentää
Tammi, 1976
151 + 1 s,
Alkuteos: Cherry Ames, Flight Nurse
Suomentanut Johannes Prinkki

Ursula, nuori sairaanhoitaja jatkaa uraansa ja salaperäisten tapahtumien selvittelyä, ensin ylihoitajana Tyynellä merellä ja sitten lentävänä hoitajana Lontoossa.

Ursula astui huoneeseen ja otti asennon. Kirjoituspöydän ääressä seisoi mies, jolla oli pitkä yläruumis ja lyhyet jalat. Ursulasta hän muistutti ensi hetkestä lähtien haikaraa. Hänen  vieressään seisoi toinen upseeri, ilmeisesti lääkäri, sillä hänellä oli sotilaslääkärien kultainen tunnuslaatta. Adjutantti esitteli Ursulan:
- Eversti Pillsbee, tässä on luutnantti Ames, joka odottaa lisämääräyksiä. Luutnantti Ames, uusi aluepäällikkönne. 
Eversti Pillsbee ryhdistäytyi ja teki kunniaa. Ursula vastasi siihen. Sitten eversti ojensi kätensä. 
- Hyvää päivää, luutnantti Ames. Minua ilahduttaa, että selvisitte tänne hyvissä voimissa, hän sanoi jäykästi.

Ursulan ja eversti Pillsbeen välit eivät kuitenkaan jatku yhtä hyvissä merkeissä. Eversti saa pian Ursulalta ja hänen "tytöiltään" lempinimen Pilleri. Pillsbee pitää Ursulaa aivan liian nuorena ja lisähankausta aiheuttaa Ursulan tapa toimia omaan tapaansa eikä aina niin sääntöjen mukaan. 

Ursula ylihoitaja saa hoitaakseen nuoren haavoittuneen lentäjän ja tapaa siinä samalla kaksoisveljensä Charlien. Haavoittunut lentäjä ei puhu eikä pukahda ensi alkuun, mutta kun toipuminen  sitten edistyy on Ursula tilanteen edessä, jossa hän ei voi muuta, kuin astua eversti Pillsbeen eteen. Tämä ei kuitenkaan kuuntele Ursulan varoituksia vaan aikoo kirjoittaa moitekirjeen Ursulasta ylemmille tahoille. Kirje jää kuitenkin kirjoittamatta kun taivaalta alkaa sataa tulta. Japanilaiset ovat hyökänneet juuri sieltä, mistä heidän ei odotettu hyökkäävän ja josta Ursula aavisteli hyökkäyksen tulevan.

Ursula lentää -kirja jatkaa Ursulan tarinaa Lontoossa, jossa Ursula saa tehtäväkseen lennättää haavoittuneita ensin maan sisällä, sitten myös mantereen sota-alueelta kanaalin yli hoitoon. Lontoossa Ursula myös joutuu pähkäilemään Tohtori Joen antamaa tehtävää. Ursula tutustuu Muriel nimiseen pikkutyttöön ja hänen isoäitiinsä ja saa kuulla, että Murielin isässä Mark Graingerissa on jotain salaperäistä, lieneekö hän vakooja? Murielin äiti on kuollut. Murielista tulee pian Ursulan lentueen maskotti.

Ursulat ovat ihan mukavia luettavia. Tosin näissäkin kirjoissa oli muutama pikkujuttu, joihin kirjoittajana olisi ollut hyvä kiinnittää huomiota. Ursulan hoitaja-ajan kauhistus, tohtori ja eversti Windsor,  on saanut nimen Wylie ja Ursula maailmalla -kirjasta tuttu lääkintämies Bob Smith on saanut Ursula lentää -kirjassa nimen Bunce Smith. Pieniä, mutta harmillisia tekijöitä loogisuuden kannalta.

Ursula lentää kirjassa myös Ursulan suhde Lexiin saa päätöksensä. Lex on löytänyt rakkauden ja Ursula tuntee itsensä hetken ajan tyhjäksi, vaikka eihän heidän välillään ollut sovittu mitään. Ursulahan oli vältellyt kaiken aikaa lupailematta mitään. Hänhän rakasti työtään.  Suruntunteen Lexin menetyksestä vie lopullisesti uusi tuttavuus Wade Cooper, joka on lentokapteenina siinä ambulanssikoneessa, jossa Ursula toimii hoitajana. Waden yritykset romantiikan suhteen Ursula kyllä tuttuun tyyliin lakaisee heti pois arkisen järkevällä kommentilla, vaikka pitkä, hilpeä, auringonpaahtama lentäjä-Wade olikin hänen mielesetään tavattoman mukava mies.  Ursulan vanhoista opiskelijatovereista Ursula lentää -kirjassa on mukana Ann Evans ja Gven Jones ja vaikka Ursula ei anna Wadenkaan suhteen tilaa suuremmalle romantiikalle, niin häihin kuitenkin päästään, kun Ann avioituu kihlattunsa kanssa.
 
Ursula itse loukkaa selkänsä, rasittuu liikaa ja lähetetään kotiin lepäämään kunniamerkki rinnassaan. Kunniamerkin on saanut myös 14½-vuotias Johnny, joka on karannut rintamalle ja jonka Ursula on lennättänyt loukkaantuneena sotatantereelta sairaalaan. Todellisuutta ajatellen, tämä tuntuu hieman uskomattomalta. Ursulat sijoittuvat ajankuvaltaan toisen maailmansodan vuosiin. Jotain aitoa sodan osapuolten välisistä jännitteistä on luettavissa. Ursula lentää -kirjassa minua vavahdutti se, kun pikku Muriel lauloi ystävilleen Ursulalle ja Wadelle isänsä opettamaa saksalaista laulua Rösleinistä ja Ursula ja Wade katsoivat toisiaan kauhistuneina. Natsi-sana esiintyy kirjassa yhden kerran. Sota ei koskenut vain ihmisiä, vaan epäilyksen alle joutui jo viattomista lauluistakin. Sota on rankka juttu. Ursuloissa rankkuus ei lyö kovin suuresti läpi, vaan ne on enempi viihdettä ja seikkailua, mutta jotain kuitenkin sodan julmuudesta voi aistia rivien välistä.

Ursula ylihoitaja ja Ursula lentää -kirjat on lukenut myös Norkku, Nenä kirjassa blogista. Norkku tunnustaa nauttineensa Ursulan sotaseikkailuista ja läytäneensä niistä tummempiakin, särmää tuovia sävyjä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjojen viehätys ei perustu ainoastaan lukemiseen ja siihen liittyviin tunteisiin ja reaktioihin. Osa viehätystä on niistä syntyvä keskustelu, ajatuksen jakaminen.