lauantai 2. tammikuuta 2016

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä!

 


Kyung-sook Shin
Pidä huolta äidistä
Into, 2015

Koreankielinen alkuteos: Ommarul putakhae
Suomennos Taru Salminen
209 s.

Pidä huolta äidistä on  painoasultaan kaunis kirja. Ninni Kairisalon suunnitelemat kannet huokuvat lempeyttä ja tyyneyttä ja hivenen myös kaihoa. Niitä kaikkia tarinassa toki löytyy, mutta myös jotain aavistamatonta, jotain, mikä sykkii siellä pinnan alla, kunnes se pulppuaa kuin laava ylös taivaalle.

Pidä huolta äidistä on rakenteeltaan poikkeava kirja. Yleensä tarinat on kerrottu joko minä-kertojan näkökulmasta tai kaikkitietävän ulkopuolisen näkökulmasta. Pidä huolta äidistä kirjan kertojanäkökulma on kahtalainen, sanoisinko jopa kolmenlainen.

Ensimmäisessä luvussa  (Kukaan ei tiedä) tarinaa kerrotaan sinä-muodossa. Kuka tämä kertoja on? Sitä jään miettimään, kun tarina eteneee. Onko hän ehkä psykologi? Luvun sinä on kuitenkin perheen Ensimmäinen tytär, lapista kolmanneksi vanhin, josta on tullut kirjailija. Psykologi kertojana ei ehkä sinänsä ole kaukaa haettu ajatus, sillä kysehän on kriisistä. 

Äiti katosi viikko sitten.
Perheesi on kokoontunut vanhimman veljesi kotiin. Pitkän pohdinnan jälkeen päätätte jakaa lentolehtisiä äidin katoamispaikan lähellä. Ensin teette luonnoksen. Lentolehtiset ovat tietysti vanhanaikaisia, mutta kadonneen perhe ei voi tehdä juuri muuta ja nyt on sentään kyse äidistä.

Tarinaa kuljetetaan eteenpäin eri perheenjäsenten näkökulmasta ja kuitenkin kertojanääni on joku toinen, kuin henkilö, jonka ajatuksia elämää kuvataan.

Toisessa luvussa (Olen pahoillani, Hyong-Chol)  Park-So-nyon vanhimman pojan Hyong-Cholin ajatuksia peilataan kolmannessa persoonassa, hän-muodossa, kun kolmannessa luvussa: Kotona ollaan, näkökulma vaihtuu taas sinä-muotoon, kun neljännessä luvussa: Toisenlainen nainen kerronta onkin yllättävästi minä-muodossa jaEpi logissa (Ruusupuinen rukousnauha)siirrytään taas sinä-muotoon ja palataan tavallaan alkuun, kun Ensimmäinen tytär, Ji-Hon, se kirjailija tekee omaa surutyötään. !

Pidä huolta äidistä on kaunis kirja äitiydestä, eikä vain äitiydestä, vaan perheen olemuksesta. Yhteenkuuluvuudesta ja menetyksestä. Kaipauksesta!

Pidä huolta äidistä, se on minunkin  rukous, rukous, joka kumpuaa sydämestä ja kohoaa kohden taivasta.

Niin hieno ja lukukokemuksena vaikuttava kuin tämä teos onkin, täytyy minun kuitenkin mainita muuan suomennosvirhe.

Äidin tummat silmät, jotka olivat olleet pyöreät ja loistavat kuin pian varsovalla lehmällä, olivat lähes piilossa ryppyjen alla. 

Nythän on niin, että lehmät eivät varso. Hevoset varsovat, lehmät poikivat. 

---
Tällä kirjalla Maailmanvalloitus kirjallisesti: Etelä-Korea
---
Koska sain kirjan luettua viime vuoden puolella, en tiedä, josko tämä, vaikka postaus onkin tämän vuoden puolella, on laskettavissa Kurjen siivillä -haasteeseen. Niille, jotka ovat a jatelleet ottaa osaa kyseiseen haasteeseen tämä on kuitenkin erittäin suositeltava ja sopiva kirja luettavaksi aiheen tiimoilta.

...
Pidä huolta äidistä on lukenut myös Sara P, , jonka mielestä kirjan vahvuus on siinä, että se näyttää tuskallisella tavalla sen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Krista, Lukutoukan kulttuuriblogista, on sitä mieltä, että kirjassa on kaunis kansi, hyvä suomennos ja persoonallinen kerrontatapa.Olen samaa mieltä, tuota varsomissuomennosta lukuunottamatta.

1 kommentti:

  1. Tämä kirja kosketti minuakin- äiditöntä-kovasti. Ja heille, joilla äiti vielä on, toivoisin, että olisivat omalle äidille edes kohteliaita.
    Tämä oli minulle viime vuoden kolmen parhaimman kirjan joukossa <3 <3 <3

    VastaaPoista

Kirjojen viehätys ei perustu ainoastaan lukemiseen ja siihen liittyviin tunteisiin ja reaktioihin. Osa viehätystä on niistä syntyvä keskustelu, ajatuksen jakaminen.