lauantai 2. huhtikuuta 2016

Maeve Binchy: Koko kadun kasvatti!

Maeve Binchy
Koko kaudun kasvatti
WSOY, 2010
Alkuteos: Minding Frankie
Suomentanut: Eva Siikarla
363 s.






- Entä jos korvaisit sen hänelle jollain muulla tavalla! Kävisit tapaamassa häntä asuntolassa tai veisit hänet ulos jonain iltapäivänä.
Moira tuijotti Lisaan epäuskoisena. Miten se muka olisi velvollisuuksien hoitamista? Sehän merkitsisi sen ohuen rajan ylittämistä, joka erotti ammatillisuuden ja ystävyyden. Täysin sopimatonta. 

Maeve Binchyn Koko kadun kasvatti on jo pitkään ollut mielessäni kirjana, jonka tahtoisin lukea, ja kun tilaisuus lainata kirja kirjastoautoreissulla tuli, niin siitä vain menoksi ja lukemaan.

Binchy on tuttu kirjailija, jonka kirjoja olen jonkin verran lukenut jo aiemmin. Joistain pidän enemmän, jotkut eivät ole niin kolahtaneet. Unelmien kaikuja ja Ystävyyden piiri löytyvät myös kirjavarastostani.

Koko kadun kasvatti oli aika lähellä sitä, mitä itse kirjalta odotan. Lämminhenkistä kerrontaa pienellä ripauksella elämän draamaa. Ei silti, kyllä tästäkin kirjasta löytyy se piikki, joka tekee kirjasta ei niin helposti nieltävän mitä tulee muutamiin tarinan päähenkilöiden ratkaisuihin, mutta toisaalta tämä on - täytyy sanoa - minun mielestäni Binchyn parhaimmasta päästä.

Koko kadun kasvatti kertoo ihmisistä St. Jarlath's Crescent -kadun varrella ja sen lähiympäristössä. Päähenkilöitä ei varsinaisesti ole, mutta tarinan keskiössä on kuitenkin nuori alkoholisoitunut Noel Lynch, joka saa äkkiä kutsun sairaalaan tapaamaan entistä tyttöystävää, joka on kuolemaisillaan ja tämän seurauksena kuulee olevansa tyttölapsen isä. Miten Noel selviytyy haasteesta? Hänen kykyynsä selviytyä lapsenkasvattaja ei ainakaan usko ammatilleen antautunut sosiaalivirkailija Moira. 

No, Noel saa avukseen muun muassa topakan tädin - Emilyn, joka on tullut amerikoista ottaakseen selvää irlantilaisista juuristaan. Emilyn myötä kadunvarren ihmisten elämä saa uusia vivahteita ja Moirakin, joka on yksinäisistä yksinäisin löytää pikku hiljaa jotain muutakin kuin ammattinsa. 

Juonesta ei  tämän enempiä, jos tässä nyt varsinaista juonta onkaan. Onpa vain elettyä elämää ja näkökulmia asioihin.

Alun lainaan sitä vastoin mennäkseni valitsin sen siksi, että Moira oli henkilönä se, joka herätti kaikkein suurimmat tunnekuohut. Virkaintoinen sossutäti, voisi häntä luonnehtia, mutta jonka virkaintoisuuden takaa  kurkki lapsuuden kokemukset. Alun laina kuvaa myös sitä ristiriitaisuutta Moiran kohdalla, mikä ilmeni hänen toimissaan. Hän oli virassaan kiinni kuin liimattuna ja vetosi vastuullisuuteen, mutta mikä minua ihmetytti oli se, että hän meni puhumaan asiakkaistaan ulkopuolisten kanssa. Eihän sellaista sovi todellisessa elämässä tehdä? Sosiaaliväkeähän sitoo vaitiolovelvollisuus. 

Pidin tästä kirjasta ja siitä jäi suhteellisen hyvä jälkimaku luettuna. Sekoitus todellista elämää ja satua. 

Tällä kirjalla saan kuitattua Helmet lukuhaaste 2016 kohdan kolmekymmentä: viihteellinen kirja. 

Koko kadun kasvatin on lukenut myös Norkku, jonka kanssa olen samaa mieltä siitä, että yhteisöllisyys on se sana, joka kuvaa tätä ja muitakin Binchyn kirjoja. Kirjan pauloissa oleva Paula tutustui teokseen äänikirjana ja piti teosta hyvän mielen kirjanaKirjojen keskellä olevan Maijan mielestä Koko kadun kasvattiin sisältyy paljon epäuskottavuuksia ja ärsytyksiä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjojen viehätys ei perustu ainoastaan lukemiseen ja siihen liittyviin tunteisiin ja reaktioihin. Osa viehätystä on niistä syntyvä keskustelu, ajatuksen jakaminen.