keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Aune Hämäläinen: Kenttäsairaalan lotat!

Aune Hämäläinen
Kenttäsairaalan lotat
WSOY, 1965
273 + 1 s,

Aloitus: Tänään ne eivät tule.
Lopetus: Mie luule jot meijä on aika vällee lähtee, sanoi Laina.
Genre: sotakirjallisuus
Miljöö: Karjalan alue, kenttäsairaala lähellä sotatoimialuetta
Kieli: Suomen kieli, karjalan murre
Kertoja: Iira, nuori lottasvärdiläinen
Aika: Talvisota
Muita teemoja: Lotta Svärd, sairaalat, rakkaus, evakot, suomalaisuus, ihmisyys
Koskettava, syvälle sisikuntaan menevä tarina kenttäsairaalan toiminnasta ja sodan kurimuksesta nuorten ja vähän vanhempienkin elämässä. Kerronta kirjakieltä mutta dialogit käydään osin karjalan murteella. Hyvä  lukea, ei puuduta eikä väsytä, tarina uppoaa tajuntaa vahvana ja vaikuttavana (jos kohta en henkilökohtaisesti niin ihastu niihin kirosanoihin, joita paikka paikoin käytetään). Pidän murteen käytöstä kerronnassa, ilman sitä tarina jäisi jotenkin vajaaksi. Tämä tarina tulee lähelle niin ilossa kuin surussa ja viimeisiä sivuja käännellessä kyyneleet ovat lähellä. Ja se on paljon sanottu.

Tekstinäyte:

"Poliklinikka tuoksui voimakkaasti spriille. Molemmat siellä olevat penkit oli siirretty vierekkäin ja peitetty lakanalla. Pyjamapukuinen mies makasi hyvin suorana niien päällä. Kädet ristissä rinnalla kuin rauhallisesti nukkuen, mutta jotenkin silti tietoisena siitä, mitä lähellä tapahtui. Siltä ainakin tuntui Salosta joka purki reppua. Hän vilkaisi jokaisen repusta ottamansa esineen jälkeen miestä. Ensin luulin sen johtuvan pelosta, että tämä heräisi ja näkisi mitä hän teki. Sitten käsitin, että se oli anteeksipyyntö siitä, että hän tällä tavalla tutki toisen tavaroita
Seisoin  ovenpielessä, olisin saattanut seisoa missä hyvänsä. Salo o.li miehen kanssa kahden
- Ylihoitaja on pyytänyt tulemaan. Siirryin ovelta hänen eteensä, jotta hän näkisi kuka olin.
- Aivan niin. Tarvitsen apua pukemisessa. Hän kohotti katseensa käsissään olevasta takista ja painoi sen samassa takaisin. Käsi suori kolmea valkoista kanttinauhaa takin olkapäällä. - Luuulen, että laitamme hänen omat vaatteensa."
...

Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastohaaste kohta 32: Lue kirja, jossa on talvi




2 kommenttia:

  1. Varmasti kirja esittelee aikansa kuvaa, joka ei ollut lohdullinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika oli varmasti aika lohduton, mutta tämän kirjan kuvausta ei oikein voi lohduttomaksikaan sanoa, jos ei kovin iloiseksikaan tai lohdullieksi. Ristiriitaista sanoa näin, mutta päällimmäinen tunne ainakaan minulla lukiessani ei ollut lohduttomuus.

      Poista

Jättäessäsi kommentin olet tietoinen, että antamasi tiedot jäävät blogin kommentteihin, ellei minulla ole syystä tai toisesta syytä poistaa kommenttia. Sinulla on oikeus pyytää kommenttisi poistoa jos et itse voi sitä tehdä. Tällöin sinun tulee antaa yksilöity tieto poistettavaksi pyydetystä kommentista. Tämän blogin pitäjä ei pidä sähköpostilistoja eikä keräile tietoja ihmisten yksityiselämästä. Pyydettyjä sähköpostiosoitteita käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten niitä on pyydetty.