21 joulukuuta 2018

Claess Andersson: Syksyni sumuissa rakastan sinua!

Claess Andersson
Syksyni sumuissa rakastan sinua
Alkuteos: Jag älskar dig med mina höstliga dimmor
Suomentanut Jyrki Kiiskinen
WSOY, 2013

"Rakkautta on sielläkin, missä se on näkymätöntä"

- Runosta (toivo ja epätoivo)

Claess Anderssonin runot eivät ole perinteistiä, loppusoinnullisia runoja,eivät rytmikkäitä. Ne ovat niin sanottua vapaamittaista runoutta. Verrattuna aiemmin esittelemääni Lassi Nummen teokseen nämä ovat tyystin  erilaisia pohdintoja, suurimmaksi osaksi minulle yli ymmärryksen meneviä, jos joukossa kohta on joitain tajuntaan meneviäkin säkeitä, kuten tuo edellä lainaamani säe. Tosin nyt tähän sen kirjoittaessani aloin miettiä, mitä sanat pohjimmiltaan tuovat esille. Voiko rakkaus olla näkymätöntä? Rakkauden vaikutus näkyy tavalla tai toisella, vaikka sen aikaansaaja olisi näkymättömissä. Niin minä sen ymmärrän.


Minua puhuttteli ja yllättikin tässä teoksessa, runo (kiitos etten ole sinä). Se oli aikalailla raju runo, mutta se kolahti. Se myös yllätti raamatullisuudellaan. Se on kuin yksi yhteen Jeesuksen vertauksen kanssa fariseuksesta ja publikaanista rukoilemassa temppelissä. En tiedä, onko Andersson ajatellut Raamatun tekstiä runoa kirjoittaessaan, minulle se kuitenkin toi vahvasti kyseisen tekstin nykyaikaan sovelletttun. Ja vaikka runossa on vahvoja, jopa ällöttäviä mielikuvia, niin se pistää kuin tikari suoraan kohti. 

"Kiitos etten ole sinä enkä ole
    niin kuin te muut
Kiitos sinulle joka saat sietää sitä mitä en siedä

Kiitos etten ole sinä

Sinä joka kaipaat sitä mitä minäkin kaipaisin
   jos minulla ei jo olisi sitä
Jos olisin sinä ja minulta puuttuisi ruokaa, porsaankyljyksiä
   ja kuohukermaa
kaikkea mitä minulta puuttuisi jos olisin sinä

Kiitos etten ole sinä

Kiitos pahuudestasi, kissanrääkkääjä, vaimonrääkkääjä, sinä
    ällöttävä sukurutsainen sika
Sinä sortaja, sadomasokisti, pedofiili, iljetys

Kiitos etten ole sinä

Olen niin iloinen etten ole sinä, sinä potilas joka podet
    vitamiinipuutosta ja luiden haurautta,  jolla on kirppuja ja täitä
Sinä syöpäsairas, jolla on joka puoella etäispesäkkeitä
   kuolemaantuomittu jonka ihmiset hylkäsivät

Kiitos, kiitos että olet sellainen kuin olet enkä minä
    ole sinä

Kiitos että kuolet, että sinut siivotaan pois, kiitos
Kiitos siitäkin että sinut pidetään kaukana, ettet tule
     lähelle, että pysyt siellä missäolet

Piilossa, autiomaissa,,tulvarannoilla, komeroissa, kuopissa
Myrkytetyn taivaan alla,säteilevässä vedessä
    pakkasessa ja hiekkamyrskyissä

Kiitos että pysyt siellä missä olet enkä minä ole sinä"

- Claess Andersson

....
Elämyshaaste kohta 13: Käännösrunokokoelma
Runohaaste 2018

2 kommenttia:

  1. Onpa jylhä runo. Pidän kovasti myös Anderssonin muistelmatyylistä, kirjoista joissa hän kuvaa tuokioita, Otonelämä ja Kaikki sydämeni lyönnit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jylhä,kyllä ja jollain tavalla raaka. Kuin kylmä pohjoistuuli viiltäisi kasvoja.

      Poista

Älä roskaa!