Mietteitä Viiden kirjan haasteeseen liittyen!

Sain Marikalta Viiden kirjan haasteen ja ilahduin. Ilahduin siksi, että on joku, joka on huomioinut minunkin vaatimattoman kirjablogini. Haasteisiin vastaaminen on taas eri juttu, varsinkin eteenpäin laittaminen. Kaikki eivät tällaisista ketjujutuista pidä, ja itse taas mietin, onko ketään, joka ei jo ainakin kertaalleen olisi tätä saanut. No, katsotaan, kunhan ensin vastailen.

1. Kirja, jota luen parhaillaan.

Luen parhaillaan kahtakin kirjaa. Charles Dickensin Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit ja Judith Pellan Kahtia jaettu kansa.

2. Kirja, josta pidin lapsena

Tähän on pakko vastata Enid Blytonin Viisikko-kirjat ja Anni Polvan Tiina-kirjat. Ne eivät olleet ensimmäiset kirjani, mutta ne olivat ensimmäiset kirjat, joista voin sanoa, että ne sytyttivät innostuksen ja joista pidin TODELLA PALJON. 

3. Kirja, joka jäi kesken

Kuten olen jossain yhteydessä sanonut, kirjoja, jotka jäävät kesken syystä tai toisesta en yleensä esittele, koska, jos en voi niitä itse lukea, niin en voi niitä suositellakaan enkä pysty niistä oikein mitään kirjoittamaankaan. Koska olen kuitenkin maininnut tämän jo Idän pikajuna -haastekoontini yhteydessä voin mainita, että viimeisin kesken jäänyt kirja taisi olla Myrna Grantin Vaellus, jonka on kustantanut Karas-Sana. Kirja kertoo Unkarin Juutalaisen Rose Warmerin tarinan. Olen kyllä kirjan lukenut joskus nuorempana kokonaankin, mutta tällä lukukerralla en pystynyt lukemaan sitä kokonaan hengellisestä aspektistaan huolimatta, sillä kirjan sisältämä parapsykologinen aines sai minut kananlihalle eikä loikkaaminen tämän kohdan yli tuntunut hyvältä ja onnistuneelta  ratkaisulta. 

4. Kirja, joka teki vaikutuksen

Olen lukenut monia kirjoja, jotka ovat tehneet vaikutuksen. Vaikutus voi olla hyvä tai huono (vrt. kaksi edellistä vastausta). Eräs vaikuttavimmista teoksista on kuitenkin Charles Dickensin Kaksi kaupunkia. Minulta löytyy hyllystäni siitä kaksi eri suomennosta, yksi sarjakuvaversio ja englanninkielinen painos, jonka olen ajatellut jossain vaiheessa lukea, vaikka siitä ei ole kauan, kun tämän kirjan luin. 

 5. Kirja, johon palaan uudelleen

Yritän hankkia kirjani sillä periaatteella, että voin lukea ne uudelleen. Kirjat eivät ole vain hyllyntäytettä tai koristeita. Niiden äärelle palaa yhä uudelleen. Toisia kirjoja lukee useammin kuin toisia. L.M.Montgomeryn tuotanto on yksi useimmin luetuista ja erityisesti Pieni Runotyttö -trilogia on sellainen, jonka äärelle palaa aika ajoin. Anna-sarjasta taas Kotikunnaan Rilla on teos, jonka tunnelmiin palailen.

Ja jos nyt sitten jatkaisi tätä eteenpäin, niin voisin antaa nämä kysymykset seuraaville, vataaminen on toki iahan vapaaehtoista.

Evaria
Kirjavarkaan tunnustuksia
Sirri
Cilla
Margit