Ian Serraillier
Hopeaveitsi
WSOY, 1975
Alkuteos: The silver sword (1956)
Suomentanut: Aila Nissinen
125 + 1 s.
Kansikuva: Maija Karma
Sinä yönä peitti tuuman paksu lumi Varsovan katot. Ruth ja Bronia nukkuivat makuuhuoneessaan äitinsä huoneen vieressä. Edekin makuusoppi oli yläkerrassa, ullakon alapuolella. Poika oli unessa, kun sotilaat tunkeutuivat taloon, mutta heräsi kuullessaan ääniä ovensa takaa. Hän hyppäsi vuoteestaan ja käänsi ripaa. Ovi oli lukittu. Turhaan hän huusi ja hakkasi overa nyrkillään. Sitten hän heittäytyi maahan kuuntelemaan korva lattiaa vasten. Miesäänet karjuivat komentoja äidin huoneessa, mutta Edek ei erottanut, mitä siellä puhuttiin.
Hopeaveitsi on kertomus Balickin perheestä ja pakomatkasta halki Puolan ja Saksan kohti Sveitsiä. Balickin perheen isä Jozef oli viety vankileirille jo aiemmin. Tämä oli kuitenkin karannut sieltä. Kun hän pääsee takaisin kotiinsa Varsovaan, näkee hän kotitalonsa pommitetun hajalle ja kuulee, että lapset ovat kuolleet ja vaimo viety työleirille Saksaan.
Isä Balick on onneton. Hänessä elää kuitenkin toivo, että lapset olisivat elossa ja että hän vielä tapaisi vaimonsakin ja päättää suunnistaa kohti Sveitsiä, vaimonsa suvun luokse. Ennen sitä hän kuitenkin tapaa orpopoika Janin, jolla on tutun näköinen Hopeaveitsi. Josez Balick pyytää Jania välittämään viestin lapsilleen, jos koskaan tämä sattuisi näkeemään kuvatunlaisia lapsia.
Entä, mitä tapahtui Ruthille, Edekille ja pikku Bronialle, kun natsit tulivat yöllä hakemaan heidän äitiään? Edek ampui kohti natseja talon katolta ja siitä suuttuineina nämä kostivat lukitsemalla talon ja palaamalla myöhemmin räjäyttämään tämän. Lapset olivat kuitenkin paenneet kattojen kautta. Ennen pitkää he kohtaavat Janin ja yrittävät tulla toimeen parhaansa mukaan.
Hopeaveitsi on hieno kirja urheudesta ja rohkeudesta ja vähän kasvustakin vastuuseen. Tarinan kerrotaan pohjautuvan todellisiin tapahtumiin. Hyvän nuortenkirjan mukaisesti kirja päättyy onnellisesti, vaikka monenlaista ehtii tapahtua, ennen kuin Balickin lapset löytävät vanhempansa.
....
Hyönteisdokumentti-blogin pitäjä asetti itselleen NTK-haasteen ja mukaan sai tulla, jos kiinnostusta oli. Nuorten toivekirjaston (NTK) kirjoissa on monia mielenkiintoisia kirjoja, joita olen vuosien varrella lukenut, joitakin useammankin kerran.
Hopeaveitsi-kirjan lisäksi olen tänä vuonna lukenut seuraavat NTK-kirjat.
Kiitos tämä auttaa koulu työhöni kun rn lukenut kirjaani
VastaaPoistaKannattaisi kyllä lukea. Kiva tarina, eikä mikään hikiurakkakaan. Tiedäthähän kai, että plagioiminen on väärin ja siitä jää hyvinkin kiinni.
Poista