Pääsiäinen
1932
Oi pääsiäispäivä, ei pääse
monet miljoonat tuskastaan.
Työ loppui, joutavat kaikki
kai kuolemaan.
Sinun ruoskaasi, Ihmisen Poika
kovin taasen tarvittais,
ettei sun nimeäs täällä
niin häväistä sais.
Sinä kurjimmat veljiks tunsit,
monet täällä nyt kurjia on,
vaan pappis on veljiä miekan
ja kukkaron.
He koskaan ei puolestamme
ole nousseet puhumaan,
ei antaneet paleleville
he viittojaan.
Samanlaisena kaikille loistaa
taas aurinko yllä maan,
jot' ei miljoonat veljes pitää
voi kotinaan.
Epätoivo on sydänten ruoka
kädet vahvat ei työtä saa.
Jos liikumme, veljemme käääntää
jo kanuunaa.
- Katri Vala
Kootut runot, WSOY, 1979
Iloista pääsiäisen aikaa :)
VastaaPoistaItse runo on kyllä aika raju. Vala oli väkevä.
VastaaPoistaMinua puhutteli tässä runossa sen ajankohtaisuus, vaikka runo on kirjoitettu vuosikymmeniä sitten. Se voisi hyvinkin kuvata tätä päivää.
PoistaKyllä kirkko nykyään tekee paljon työtä hätää kärsivien hyväksi.
VastaaPoistaHyvää Pääsiäistä!
En tarkoittanutkaan ihan sillä tavalla, ettei kukaan ja mitään tekisi, mutta kuten tuossa runossa, niin vielä nykyäänkin on paljon työttömyyttä ja maailmalla soditaan ja pakolaisuudestakin tämä runo puhuu.
PoistaJuuri vähän aikaa sitten luin Katri Valan Kootut runot, mutta en muista tätä runoa - olikohan sitä siellä ollenkaan vai enkö vain muista? Ajankohtaiselta se tuntuu tosiaan.
VastaaPoistaHyvää pääsiäistä sinulle!
Hieno runo; en myöskään tiedä onko Valan kirkkonäkemys enää kuinka kurantti, muuten toki pysyy ajankohtaisena...
VastaaPoistaJa hyvää pääsiäistä!
hyvää pääsiäistä sinullekin! Olet löytänyt puhuttelevan pääsiäisrunon.
VastaaPoistaTässä on todellakin mielikuvia ja kuvakieltä, joka puhuu tästä päivästä, ainakin vertauskuvallisesti jos ei yksi yhteen. Tämä alkoi elää mielessäni, kun etsin Pääsiäis-aiheista runoa tälle päivälle.
Poista