Messulöytöjä!

Helsingin kirjamessut 2018 on nähty ja koettu. Tälläkin kertaa yksi kohde, joka täytyi katsastaa oli antikvariaattien osasto ja kyllähän niitä oli ja riitti. Ei niitä kaikkia hyllymetrejä pysty katsastamaankaan, joten tyydyin vain etsimään tiettyjä pisteitä - vanhat tyttökirjat ja jos siinä sivussa jotain mielenkiintoista silmiin osui, niin hyvä.

Kovin vanhat ja mielenkiintoisimmat kirjat olivat kovin kalliita, ja vaikka kuinka olisi mieli tehnyt ostaa, niin bubjetista täytyi pitää kiinni. Ei ylenmäärin kalliita ostoja. Mukaan lähti kuitenkin ihan hyvä pino luettavaa talvi-illoiksi.

Kuvitetut klassikot on lapsuudesta tauttuja sarjakuvamuotoon saatettuja teoksia. Ensimmäiseksi löysin Tsaarin kuriirin, jota en ole lukenut kirjana, nähnyt vain tv-sarjana joskus kauan kauan sitten. Ranskan vallankumouksen aikaan sijoittuva Terrorin kourissa on aivan outo, pieni vilkaisu sisältöön toi mieleeni  Dickensin Kaksi kaupunkia, joten lehti päätyi minulle. Muutenkin Ranskan vallankumous on historiallinen ajanjakso, mikä kiinnostaa. Shakespean Romeo ja Julia lähti myös mukaan, tosin minulla oli se jo ennestään, muisti vain vippasi. No, laitan ylimääräisen kappaleen varmaankin kiertoon.

Agathan Christien Salainen vastustaja kuuluu Christien Tommy ja Tuppence -sarjaan, joka täytyi ostaa kokoelman jatkoksi. Olenkin jo ehtinyt postatakin kirjasta, joten ei siitä sen enempää.

 

WSOY:n nuorten toivekirjaston kirjoja lähti mukaan enemmänkin. Aino-Marja Räsäsen Marjaana Madagaskarissa ja Elefanttitalo ovat kirjoja, jotka herättivät kiinnostuksen kaukomaihin sijoittuvina. Näitä kirjoja en muista, että olisin lukenut aiemmin eikä kansikuvatkaan ole yhtään hullummat, päinvastoin ne ovat omiaan lisäämään kiinnostavuutta.

 

 

Armine von Tempskin Pami-tytön paratiisin olen lukenut joskus kauan sitten. Kirja on ollut mielessäni uusintalukua ajatellen ja olin iloinen, kun löysin tämän teoksen. Saman kirjoittajan Anne korallisaarilla -teosta en muista olenko lukenut aiemmin vai ei, uskon sen kuitenkin olevan lukemisen arvoinen.

 

Unto Moilasen Unohdettu kylä on mielenkiintoinen kirja lapsuudesta, uskoisin ainakin tämän olevan se, joksi sitä takakansitekstin nojalla luulenkin. Tarina sijoittuu sotavuosiin. Bertie Bergenin Salaperäinne osakeyhtiö on puolestaan uusi tuttavuus. Olen tätä teosta katsellut vanhana nidottuna versiona erilaisin kansikuvin ja miettinyt onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. No, nyt sekin selvisi. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä salaisuuksia tarinassa paljastuu.

 Tyyne Pyrhösen Yllätysten kesä kuulostaa myös kiintoisalta tarinalta. Kansikuva on mukava ja pieni vilkaisu sisältöön herätti lukuhaluja.


Sonja Hedbergin Pappilan lapsista olen lukenut aiemminkin yhden kirjan verran, joten Pappilan-Kaisa herätti kiinnostusta jo luetun perusteella.

Aili Somersalon Siivekäs hirvi on herättänyt kiinnostusta jo pitkään nettiantikvariaatteja tutkiessa. 

Kirja on vanhempaa kirjallisuutta ja tarinakin sijoittuu aikoihin menneisiin, historiallisiin.


Vanhimmasta päästä kirjallisuutta on myös Johanna Spyrin Metsolan linna.

Johanna Spyrin herttaisen Heidi-tarinan lisäksi hän on kirjoittanut monia hauskoja lastenkirjoja, joita muutamia olen kokoelmiini hankkinut. Tämä vaikuttaa ihan mukavalta lisältä kirjailijan tuotannossa.

Veilä lähti mukaan Tuulikki Otsolan Takaisin kotiin -teos. Otsolalta olen jonkun kirjan aiemmin lukenut, jonka perusteella tämäkin kirja herätti kiinnostusta. Pelkän kansikuvan perusteella en kuitenkaan kirjaa hankkinut, hieman täytyi silmäillä syntyykö kiinnostus vai antipatia.

Nyt on jostain raivattava tilaa näille. Uuden kirjahyllyn hankintakin kangastelee mielessäni. Kotikirjastoni on sitten lapsuuden päivien kasvanut melkoisesti. Kirjat ovat ihania, kyllä vain ovatkin. Ainakin jotkut. Uskoakseni nämä löytöni ovat.