Kaija Väänänen
Me villamyssymissit
Otava, 1955
103 s.
Koululaiskertomus
Kirpputorilta bongattu kirja, jonka selkämys kaikessa vaatimattomuudessaan otti ensimmäisenä silmään. Haa, mikäs kirja se tuo on, näyttää ihan kuin olisi ja niin olikin. Sellainen kiva pieni vanhan ajan tyttökirja. Kannet tosin oli hieman vahingoittuneet ja kuvituksessa valkoinen läiskä, mutta korjasin kohdan niin hyvin, kuin pystyin. Kansikuvan tekijästä ei ole mainintaa, mutta pidän paljon .Kuvassa on lämpöä ja raikkautta ja hyvää mieltä.
Me villamyssymissit kertoo Saarasta, ja hänen koulutovereistaan yhden lukukauden aikana. Saaran paras kaveri on Pirkko Luokan johtohahmo on Liisa, jonka "auktoriteetti säilyi vain voimakkaan luonteen ja ivan avulla". Saaran vieruskaveri on Elina, jolle koulu tuottaa vaikeuksia. Koko kevätkauden kouluproblematiikka alkaakin ainekirjoitustunnilla, kun Pirkko auttaa Elinaa aineen kirjoittamisessa. Äidinkielenopettaja Kyösti tulee maininneeksi Elinan isälle, että näyttää Elinalla olevan mainioita ajatuksia, mutta ajatuksethan olivat todellisuudessa Pirkon.Tunnustus ja siitä seuraavat muut seikat vievätkin sitten tyttöjä tilanteesta toiseen.
Paitsi koulunkäyntiä elämään mahtuu poikakavereita ja ihastumisia, sitä tuttua tyttökirjaainesta. Kuitenkin tässä kirjassa on jotain muutakin. Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen eriarvoiarvoisuus luo omat varjonsa elämään.
Oi, onpa täällä kiinnostavia postauksia ihanista, vanhan ajan kirjoista! Täytyykin pian tulla ajan kanssa uudelleen.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi tänään! Minusta "Ruusun aika" oli ihan lukemisen arvoinen, mutta ainakin joidenkin kirjabloggaajien mielestä se ei ole parhaita Westmacott-kirjoja.
Mukavaa lauantai-iltaa ja lukuiloa!
Tervetuloa ja Kiitos samoin. On mukava, kun löytää uuden mielenkiintoisen blogituttavan.
Poista