Ainon erilaiset blogit!

Sivut

09 lokakuuta 2019

Rony Smolar: Setä Stiller!

Rony Smolar
Setä Stiller Valpon ja Gestapon välissä
Tammi, 2003
382 s.

Abraham Stillerin isä Hirsch syntyi Valko-Venäjän Kritjevissä 1842 ja äiti Mindel Lodzissa 1851. Suomeen Hirsch Stiller oli saapunut vuonna 1867 venäläisen 90. Onegan-jalkaväkirykmentin mukana.  Muiden Venäjän juutalaisten tavoin myös Hirsch Stiller oli joutunut kokemaan Nikolai I:n aloittamat raskaat sortotoimet, joiden tavoitteena oli juutalaisuuden tukahduttaminen Venäjällä. Suomessa juutalasiin kohdistuneet rajoitukset olivat lievempiä kuin Venäjällä.

Hirschillä oli kaksi poikaa: Aabraham ja Moshe. Moshe muutti myöhemmin nimensä Mauritziksi, muutti Ruotsiin, hetkeksi Hollywoodin ja takaisin Ruotsiin. Mauritz oli filmiohjaaja, joka löysi Greta Garbon. 

Kansalaisoikeudet juutalaiset sai Suomessa itsenäisyyden myötä 1917 jälkeen, mutta tällöin vain hakemuksesta.

Tässä lähtötilanne Rony Smolarin kirjalle Setä Stilleristä, Abrahamista, josta tuli ihmisoikeusaktivisti ja kärsivien puolestapuhuja. Teos ei  ole vain Setä Stillerin elämänkerta, vaan sisältää Suomen juutalaisten historian, sotavuosien ja sodanjälkeisen historian.


"Stiller näki,että valot paloivat Valpossa läpi yön. Mitähän mahtoivat karkotettavat siellä selleissään miettiä? Perheitään, lähiomaisiaan? Vaiko sitä, että he olivat suurin toivein pakolaisina tulleet Suomeen ja nyt heidät palautettaisiin vihollistensa käsiin."

Tämä on osa sitä Suomen historiaa, jota minä en voi tajuta. Miten voidaan ajatella, että 2-vuotias pikkulapsi, joka oli nuorin kahdeksasta luovutetusta olisi rikollinen ja ei-toivottu henkilö (vanhemmistaan puhumattakaan). Eikä he voi millään itseänsä puolustaa, sillä kyllä tilanne Suomessa tiedettiin, vaikka miten sanottaisiin, että ei olisi tiedetty. Järkyttävää!

Rony Smolar avaa henkilö- ja sotahistoriaa tavalla, joka avaa silmät näkemään ihmisen raadollisuuden, mutta myös hyvyyden. Teoksessa ei ole lähdeviitteitä, mutta se perustunee moniin kirjeisiin ja muuhun arkistomateriaaliin.

2 kommenttia:

  1. Hienoa, että bloggasit tästä. Näitä juttuja on vaikea ymmärtää.

    VastaaPoista
  2. Yksityistapausten kautta avautuu isompi historia parhaiten. Kyllä Suomikin oli valmis luovuttamaan juutalaisensa, onneksi ei ehditty lähettää enempää, ja ne ketä luovutettiin olivat tietenkin kaikki liikaa.

    VastaaPoista