Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat!

Hiro Arikawa
Matkakissan muistelmat
Alkuteos: Tabineko Ripouto
Suomentanut: Raisa Porrasmaa
S&S, 2019
310 s.
Kansikuva: Satu Kontinen

Nana on kulkukissa. Nimestään huolimatta kollikissa. Nana nimi tarkoittaa seitsemää. Nimi tulee kissan käyrästä hännästä, joka muistuttaa numeroa seitsemän. Nimen kissa saa Miyawaki Satorulta, nuorelta mieheltä, jonka hopeanvärisen auton konepellillä Nana on tykännyt lämmitellä. Nanasta tulee Satorun kissa, kun tämä jää auton alle ylittäessään katua. Viimeisillä voimillaan Nana raahustaa Satorun luokse.

Matkakissan muistelmat on hieno pieni teos jonka teemoina on yksinäisyys ja ystävyys, mutta myös suru ja luopuminen. Toisaalta myös tarinassa kuvastuu ihmissuhteet ja se, mitä rakkaus eläimiin näissä suhteissa merkitsee. Myös japanilainen kulttuuri avautuu rivien välissä.

Kertojaääni on hieman kahtalainen. Toisaalta se on selvästi Nanan, kissan näkökulmasta ja äänellä kerrottu. Toisaalta välillä tämä kissan ääni katoaa ja kertojana tuntuisi olevankin joku kaikkitietävä. Sinänsä tämä vaihtelu ei ole lainkaan huono. Se tuo vaihtelua kerrontaan ja selkeyttää juonen kulkua. Lauseet on lyhyitä, dialogi keveää puhuvuudessaakin.  Pidin kyllä kirjasta, joskin loppua oli taas turhan päiten venytetty ja vanutettu. Jollain tasolla jäntevyys alkoi viimeisillä sivuilla kadota.

"Voi, näimme todellakin paljon kaikenlaista.

Sinun kotikaupunkisi.

Pellot, joilla vihreät riisintaimet kahisivat. 

Kammottavasti jylisevän meren.

Pakahduttavan majesteettisen Fuji-vuoren.

Laatikkotelevision, jonka päällä oli ihana lepäillä.

Suloisen Momo-kissamuorin.

Röyhkeän ja yksioikoisen Toramarun tiikerikuvioineen.

Valtavan  valkoisen lautan, joka nieli vatsaansa ties kuinka monta autoa.

Koirat, jotka tervehtivät Satorua lemmikkihuoneessa.

Pahasuisen chinchillan, joka toivotti Good luck.

Hokkaidon silmin kantamattomiin tasaisena levittäytyvän maiseman.

Tienvarsilla väkevinä hehkuvat violetit ja keltaiset kukkaset.

Meren lailla aaltoilevan susuki-heinien niityn.

Heiniä hamuavat hevosett.

Kirkkaanpunaiset pihlajanmarjat.

Satorun minulle opettamat pihlajanmarjojen punasävyt.

Hoikkien koivujen rivistöt.

Autiona avartuvan hautausmaan.

Sateenkaaren väreissä hohtavan kukkakimpun.

Valkoisen sydänkuvion peuran takamauksesas.

Maasta kasvaneen, valtavan kaksoissateenkaaren.

Ja ennen kaikkea: rakkaiden ihmisten hymyilevät kasvot."

...

Muualla blogeissa:

Kirja vieköön blogin Riitta ihastui kirjan Hokkaido-kuvaukseen.

Kirjan pauloissa oleva Paula piti kirjaa nopealukuisena ja viehättävänä teoksena, joka koskettaa syvällisiä asioita.

Kirjat kertovat -blogistin mielestä "Matkakissan muistelmat on surumielisen kaunis tarina ihmisten keskinäisestä ystävyydestä ja yksinäisyydestä" ja haluaisi nähdä myös kirjan pohjalta tehdyn elokuvan. Blogisti on huomioinut samankaltaisen kirjankannen toisen kissakirjan kanssa.  

...

Helmet 2020 -lukuhaaste kohta 29: Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva

Seinäjoen kaupunginkirjaston Aikamatka -lukuhaaste kohta 12: Kirja, jossa siirrytään ajasta ikuisuuteen