Jan Ivar Billow: Aaveprikaati!

Jan Ivar Billow

Aaveprikaati

Alkuteos: Spökprikaden

Suomentanut Veera Roos

Kirjokansi Oy, 1946

215 s.

Alku: Ville Koivulla oli herätessään varma tunne siitä, että joku oli huoneessa. Alas lasketut tummansiniset uutimet läpäisi heikko kajastus mutta hänen unenpöpperöiset silmänsä eivät kyenneet erottamaan edes huonekalujen ääriviivoja.

Ville Koivu on 15-vuotias nuorukainen, joka yön hämärissä saa naamioituneen vieraan, joka kuitenkin osoittautuu isänsä yksityisetsivätuttavaksi Reiman sedäksi. Sitä Ville ei kuitenkaan ensi alkuun tiedä, kun hän ensi säikähdyksestään selvitttyään keikauttaa miehen nurin ja sanoo: - Maatkaa aivan hiljaa, jos henkenne on teille kallis.

Reiman setä haluaa Ville Koivun apulaisekseen ja jotta Villen isäkin tunnustaisi poikansa olevan reipas ja kykenevä halusi Reiman setä tällä tavalla osoittaa, että kyllä Villestä on "tositoimiin".

Aaveprikaati sisältää useampia lyhyitä tarinoita, joissa Ville selvittää enemmän ja vähemmän vakavia tapauksia. Nimitapaus, joka on siis Aaveprikaati sijoittuu täysihoitolaan, jonka kitupiikki omistaja, leskirouva haluaa palkata yksityisetsivä Reiman selvittämään täysihoitolassa ilmennyttä kummittelua. Reiman käskee kuitenkin Villeä tapauksen pariin ja niin Ville matkaa Kuusistoon, jossa hän tapaa orvon leskirouvan kuolleen miehen kasvattipojan Pertti Kaikurannan, joka on älykäs nuori, mutta jota leskirouva pitää tiukassa kurissa. Aaveen tapaus selviää ja Pertti muuttaa Villen luokse asumaan ja aloittaa yhdessä hänen kanssaan opiskelut. Seuraava tapaus sijoittuu kouluun, jossa kemian ja fysiikantunnilla katoaa koepullo ja Pertti joutuu siitä syytetyksi.

Kolmas tapaus onkin sitten hieman pidempi selvitettävä. Villen isä on tehnyt keksinnön, jolla on maanpuolustuksellista merkitystä. Keksinnön julkistaminen vain tulee ennenaikaisesti lehtiin ja siitä seuraa, että keksintö yritetään varastaa papereineen. Ville isä ja Reiman setä kidnapataan ja Villekin jouutuu lopulta rosvokoplan vangiksi. Kuvaan ilmestyy komissario Uljas ja poliisi Varamo, jotka kuitenkin ovat pelkkiä statisteja Villen viedessä lopulta voiton Pertin ollessa hyvänä apuna.

Neljännessä tarinassa Ville kiinnostuu koiravarkaista ja saa avukseen Reiman hankkiman poliisikoiran. Ja vielä on yksi tarina - Robert Karpatoksen tarina, jossa liikutaan poliittisen pakolaisuuden parissa ja joka tapaus jääkin Villen salaisuudeksi.

Aaveprikaati on ihan laadukas poikien kirja, jonka lyhyehköt tarinat sisältävät sopivasti seikkailua, vaaraa ja nokkeluutta. Kerronta on sujuvaa, eikä tästä tule ihan samanlaista epätodellisuuden tunnetta kuin jatko-osan suhteen kävi. Tosin mietin Villen isän keksintöä, joka oli jonkinlainen häirintälaite, jolla sai vihollisen lentokoneet tai minkä tahansa moottorilla toimivan ajolaitteen toimintakyvyttömäksi, että mistähän laitteesta mahdollisesti voisi olla kyse. Ja voisiko tarinassa kuvatunlainen aparaatti olla mahdollinen. Kirja on ilmestynyt alunperin ennen toista maailmansotaa. Kirjassa viitataan maailmansotaan, jolla ilmeisesti kuitenkin viitataan ensimmäiseen maailmansotaan. Ajankuvaa on myös auto, jossa käynnistys tapahtui polkaisemalla. Minun autotietämys ei ole tarpeeksi suuri, että osaisin sanoa tästäkään mitään.

Ihan mukava tarinakokoelma, jota elävöitti kiva mustavalkokuvitus, tekijästä ei mainintaa.

...
Triviaalia: Aaveprikaati-tarinassa viitataan samannimiseen musiikkikappaleeseen, joka oli Villen lempikappale. Täytyi hieman tutkia  asiaa ja ilmeisesti kyse on W.H. Myddletonin (n. 1858-1917) säveltämästä teoksesta Phantom Brigade, marssi op. 9.
...
Helmet 2020 -lukuhaaste kohta 9: Kirjassa kohdataan pelkoja
Seinäjoen kaupunginkirjaston Aikamatka -haasteen kohta 20: 1930-luvulla ilmestynyt tai 1930-luvulle sijoittuva kirja