Kirjallisuus, jota luin vuonna 2020!

 Näin uuden 'lukuvuoden' alkaessa pieni katsaus edellisen vuoden luettuihin. Vuonna 2020 luin reilut sata kirjaa. Kaikista kirjoista en ole tehnyt postausta, joten niitä ei näy tässä tilastossa. Eli tässä on nyt vain blogatut kirjat mukana. Lukemiseeni vaikutti myös teologian opintoni IK:ssa, joka vaati omat veronsa ja lukemisensa. Kaikkein eniten luin kotimaista kirjallisuutta, sitten ruotsalaista ja kolmanneksi amerikkalaista (USA) kirjallisuutta.

Afikka                      1

Australia                  2

Englanti                    8

Espanja                     1

Hollanti                     1

Itävalta                      1

Japani                        1

Kanada                      3

Norja                         2

Puola                         2

Ranska                       1

Ruotsi                      14

Saame (Norja)           1

Saksa                         1

Suomi                      41 + 1 suomenruotsalainen

Sveitsi                        1

Tanska                        5

Venäjä                         1

Yhdysvallat               11

Vaikea määritellä         4

Yhteensä                  103

 

Suurimmaksi osaksi kirjat olivat kaunokirjallisuutta, eli kerronnallista proosaa. Ehdin kuitenkin lukea myös muutaman runokirjan, perehtyä tietokirjallisuuteen ja elämänkerralliseen aineistoon. Muu kirjallisuus sisältää teoksia, joita oli vaikea luokitella.

 

 

 

 

 

Suurin osa lukemistani kirjoista oli naiskirjailijoiden. Valitsen kirjan kuitenkin lähinnä sen kiinnostavuuden mukaan. Kaunokirjallisuutta tarkasteltaessa lasten ja nuortenkirjallisuutta oli tasapuolisesti aikuisille suunnatun kirjallisuuden kanssa, lukutottumuksen kallistuessa kuitenkin enemmän lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolelle. 

 

 

Lasten- ja nuortenkirjallisuus jakautui seuraavasti. Tyttökirjallisuutta oli 56,5 % lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Poikakirjallisuus ja yleisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden osuus oli suht tasainen.

 

 

Lukuvuodesta voisi sanoa, että kirjallisuusmakuni on pysynyt suht samana vuosien mittaan, mutta uusiinkin näkökulmiin on tullut tutustuttua, mainittakoon vaikka se yksi saamenkielinen kirja, jonka luin Gutenberg-versiona. Suomalaista kirjallisuutta on lukumääräisesti eniten, mutta kun ottaa huomioon kaikki ulkomaiset teokset, niin huomaa, että luen edelleenkin mieluummin ulkomaista kuin suomalaista kirjallisuutta, mistähän lienee johtunee.