Kati Ranta: Taito - Romaani oikeudesta elämään!

 Kati Ranta

Taito - Romaani oikeudesta elämään!

Mäkelä, 2021

359 s.

 

Taito on poika pieni - aivan aito,

jonka hoito vaatii taitoa.

Liinalla ei ole taitoa,

mutta hän rakastaa silti Taitoa.

Sydän pieni ja suuri elämää sykkii,

vaikk yhteisö välillä kovasti tyrkkii.

Tuskasta pakahtuu sydän äidin,

kun löydy ei apua pienelle,

hetkestä mustasta syntyneelle,

päättyneelle -

kun tahdottu auttaa ei lasta.

 

Kati Rannan teos Taito - Romaani oikeudesta elämään on historiallista fiktiota tärkeästä aiheesta. - oikeudesta elämään. Teos sijoittuu 1930-luvulle, jolloin kansallissosialismi nosti päätään Euroopassa, erityisesti Saksassa, jonne suomalainenkin yhteiskunta ja kulttuuri katseensa suuntasi, ainakin joiltakin osin. Eletään vuoden 1918 surullisten tapahtumien jälkitunnelmissa. Punaisia katsotaan kyräillen. Teoksen päähenkilö Liina Lehtonen on aloittamassa opiskelun Helsingin yliopistossa, lääketieteellisessä, jossa perinnöllisyyteen liittyviä asioita opettaa tri Pehr Utter.

Liina ei ole rikas eikä köyhä, mutta varat ovat vähäiset. Liinan isä on junankuljettaja. Liinalla on veli Aapo, jolla on puoliso Vieno. Liina  elää perunoilla viikot siinä kurjassa vuokra-asunnossaan, mihin hänellä on varaa. Liinan opiskelutoverina on Fanny Utter Pehrin tytär, jonka seurassa Liina alkaa elää hulvatonta elämää, vaikka yrittääkin pitää opiskelumotivaation yllä. Liinaaa katselee Fannyn veli Fabian ja Liinakin katselee Fabiania. Liina alkaa kuitenkin kulkea kotinsa hyyryläisenä eläneen punaisen, entisen huutolaisen pojan Viljon kanssa, mikä herättää Fabianissa mustasukkaisuutta, oli siihen syytä tai ei. Viljo on menneisyydessä tehnyt jotain kamalaa, johon viitataan, mutta mitä. Se selviää Liinalle vasta loppupuolella tarinaa. Tilanne eskaloituu Lapuan liikkeen talonpoikaismarssin jälkeen ja seurauksena on se, että Liina alkaa odottaa lasta. Opiskelut jää sikseen, mutta Utterin perhe on edelleen vahvasti läsnä Liinan elämässä.

Teos on suht realistinen kerronnaltaan ja pitää lukijan otteessaan. Kertoja on kaikkitietävä ulkopuolinen, joka tarkastelee teoksen suurta teemaa "degeneraatiota" sen puolustajan tri Utterin ja sen kohteeksi joutuvan Liinan näkökulmista. Vastapainoa tuo myös tri Utterin Fanny-tytär, joka suhtautuu asiaan uteliaana mutta ei kovin myöntyväisenä. Tarina kulkee kronologisesti.  Kyseessä on fiktiivinen teos, jossa tosin on oikeasti eläneitä henkilöitä ja tapahtumia, kuten edellä mainittu Lapuan liike ja muilutukset.

Lukijana olin kyllä hyvin tiiviisti tarinassa mukana, ei vähiten teoksen teeman takia. Myötäelin Liinan kohtaloissa, vaikka en kaikilta osin häntä ymmärtänytkään. Liinan luonne jäi jotenkin pliisuksi. Miksi hän ei noussut vastarintaan, kun se olisi ollut tarpeen, miksi hän ei kivahtanut halveksuntaa ja puolustautunut? No, kyllähän hän lopulta pisti kampoihin. 

Kirjailija on vahvasti pienen ja heikomman puolella, mutta vie tarinaa kuitenkin eteenpäin tasapuolisesti vastakkaisten näkemysten suhteen. Teeoksessa on käytetty paljon aikalaisamateriaalia ja autenttista sanastoa. Lopussa esitellän myös muutama "asiapaperi, jotka hieman hämmentävät. Ne ovat siinä rajalla ymmärtääkö lukija ne fiktiiviseksi vai aidoiksi. Jokatapauksessa ne luovat juonen kannalta merkittävän päätöksen mikä tuo tarinan lähemmäksi nykyaikaa. Teos on kirjoitettu 1930-luvun hengessä, jolloin perinnöllisistä sairauksista ja varsinkaan Taitoa koskettaneesta ei tiedetty paljoakaan. Vielä nykyäänkin harvinaisten sairauksien tietämys saattaa olla heikkoa, vaikka lääketiede onkin paljon edistynyt. Ne teemat ja motiivit, jotka tämän teoksen taustalla ovat, ovat yhä edelleen tapetilla, vaikka eugeniikasta ei enää puhutakaan, vaan asioista puhutaan eri nimillä ja tavoilla. Kirjailija Ranta on tarttunut tärkeään aiheeseen, jota ei voi kevyesti sivuuttaa.

"Lapsen pyhin oikeus on saada vanhemmimltaan perinnöksi terveys" on pääideologia eugeniikka puolustavalla Utterilla. Minä sanoisin kuitenkin, että tärkeintä, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa on rakkkaus, aito, välittävä rakkaus, sillä ilman rakkautta tervekin elämä on jotakin vailla.

Liinan kanssa olen aivan samaa mieltä siitä, että "Meidän on myös pystyttävä kyseenalaistamaan se, ovatko kaikki tieteen kehityksen mukanaan tuomat askeleet hyväksi ihmiskunnalle."

Mitä jäin miettimään: Turmeltunut ituplasma! Mitä ihmettä se on?

Kirkko ja kaupunki -lehden lukuhaaste kohta 32:  Kirja, jota äitisi suosittelee tai josta voisit kuvitella hänen pitävän. Äitini on siirtynyt jo tästä ajasta toisaalle, mutta uskoisin, että hän olisi lukenut tämän teoksen hyvin mielellään. Tämä ehkä olisi tuonut hänen mieleensä ikäviä muistoja, joten olisiko hän pitänyt tästä teoksesta on kaksipiippuinen juttu, mutta koskettanut tämä teos häntä olisi kuitenkin hyvin vahvasti.