Aili Somersalo
Siiivekäs hirvi
Karisto, 1954 (2. painos)
169 + 1 s.
Alkulause: "Hannu oli nähnyt sen.!"
Eletään 1800-luvun ensimmäistä vuosikymmentä. Suomessa on sota. Suomen sotana tunnetun sodan merkitys Suomelle on merkittävä historiallinen tapahtuma, mutta loppujen lopuksi sen syistä ja synnystä, sen ajan poliittisesta ilmapiiristä en tiedä oikeastaan mitään. Tässä kirjassa eteen tulee väite, joka tuo mieleeni yhtymäkohdan toisesta maailmansodasta ja Hitlerin ja Stalinin keskinäisestä sopimuksesta. Nimimttäin väite, että Napoleon olisi luvannut Suomen Venäjän tsaarille, jos tämä kykenisi sen Ruotsilta valloittamaan. En ole koskaan ajatellut, että Napoleon liittyisi jotenkin asiaan. Pitäisi kai lukea enemmän aiheesta.
No Siivekäs hirvi on siis historiallinen nuortenkirja, jonka päähenkilö on Hannu Hurtta niminen nuorukainen ja hänen kaksossisarensa Maijastiina. He asuvat Jynkässä. Lisäksi on Yrjö Kotka niminen naapurin poika ja Jaana-niminen Sandelsin mamselli, joka paljastuu Hurtan lasten tädiksi.
Tarina lähtee liikkeelle, kun Hannu näkee "siivekkään hirven", joka suvussa kulkeneen tarun mukaan kertoo jonkun kuolleen. Siivekäs hirvi veisi kuolleen sielun Luojan tuomioistuimen eteen. Paitsi siivekästä hirveä Hannu tapaa hiihtoretkellään myös tuntemattoman pojan, joka myös on nähnyt oudon ilmestyksen, mutta myös kertoo oudon viestin. Kotiin saavuttuaan on kotimökki täynnä sotilaita ja Hannu saa kuulla sodan syttyneen ja isän kuolleen saatuaan osuman. Hannu lähtee sotimaan isänsä tilalle ja kertomus on paljolti kerrontaa siitä, kuinka sotajoukko vaeltaa paikasta toiseen välillä perääntyen ja välillä taistellen hyökkääjiä vastaan. Maijastiina etsiytyy Sandelsin mamsellin Jaanan apulaiseksi.
Tarina rakentuu historialliseen ilmapiiriin, jossa suomalaiset odottavat luvattuja vahvistuksia Ruotista, vahvistusia, joita ei kuitenkaan tule. Venäjän tsaarin viesti suomalaisille taas on, että suomalaisille on luvassa itsenäisyys tsaarin suojeluksessa ja Sprengportenin palvelusten avulla. Tarina sijoittuu Savon seutuville (näin oletan paikannimistä päätellen). Etelässä, Porvoon paikkeilla pormestari on jo antautunut tsaarille.
Kerronta on hyvää ja sujuvaa, yhdistelmä historiaa ja mielikuvitusta. Kerronnassa yhdistyy myös kristinusko ja kansauskomukset. Maijastiina on lappilaista sukuperää ja hän näkee "Pieniä" ja "Menneitä". Jaanakin tytön kohdatessaan kokee oudon näyn.
Aika erikoinen tarina kaiken kaikkiaan. Historiallinen aspekti herättää mielenkiintoa ajan historiallisiin tosiasioihin. Millainen persoona Ruotsin silloinen kuningas oli. Jättikö hän suomalaiset taistelemaan venäläisiä vastaan puuttumatta asiaan? Hannun kohtaamlla oudolla pojalla on hänelläkin kytkös Hurtan sukuun. Venäjälle vangitun pojan viestiä tsaarin suunnitelmista Suomea kohtaan Hannu ei sulata. Hän näkee pojan vihollisena ja käskee tämän poistua Hurtasta, mikä saa minut surulliseksi lukiessani. Loppu on dramaattinen, mutta jää jollain tasolla kesken. Lukija tietää Suomen kohtalon, mutta Hannu ei. Mikä kuitenkin tärkein teema teoksessa: koti on pyhin, sen puolesta voi kuolla ja toimia.
Kuvakielestä:
Kuume soutaa suonissa
----
Porin lukuhaaste kohta 12: Topelius- tai Finlandia Junior -ehdokkaana ollut kirja
Katson, että tämä sopii tähän, koska Aili Somersalo on saanut Topelius-palkinnon koko tuotannollaan 1952. Tämä teos on ensimmäisen kerran ilmestynyt 1949.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti