HalldórLaxness: Salka Valka!

 

Halldór Laxness

Salka Valka

Ruotsinkielisestä käännöksesta suomentanut Kristiina Kivivuori

WSOY, 1948

363 + 2 s.

- Äiti, minä olen alhaalla jo, huusi lapsi. Se oli tavattoman vilkas.

Sen jälkeen miehet toimittivat naisihmisen niinikään veneeseen. Hän oli raskas pidellä, leveäuumainen, jaloiltaan kömpelö ja lanteilta isonlainen, lyhyesti sanoen raskas kapine. Oksennukset ja kaikkinainen surkeus olivat tehneet  hänen kasvonsa harmaiksi ja veltoiksi, kaikki terveyden ruusut olivat puhjenneet käsiin, jotka olivat turpeat ja muistuttivat väriltään juuri likoamasta otettua suolalihaa.

Lapsi on Salgor Valgerdur eli Salka Valka ja nainen hänen äitinsä Sigurlina  Jónsdottir. He ovat tulleet tähän Osören kalastajayhteisöön   Aslarfjordessa matkalla Pohjoisesta Etelään, kun Sigurlinan rahavarat eivät salli matkustaa pidemmälle. Vastaanotto kylässä ei ole mitenkään lupaava. Pelastusarmeija tarjoaa hengen ravintoa, mutta ei yösijaa, jota ei tarjoa myöskään kylän mahtimies kauppias Bogesen tai rovastikaan, jonka puhetapa kiinnitti erityisesti huomiotani.

Äh-äh" Kappas vain. ---Mitä pitikään sanomani ja totta puhumani.

Rovastin jumaluusopillinen tietämys on myös hyvin kyseenalainen, sillä hän ei tiedä 

millä kohtaa Herran pyhässä Raamatussa tai hänen lausumissaan lauseissa tuo sana (Oi Pyhä Viinipuu) voisi esiintyä.

Lopulta  he saavat majapaikan Steintor-nimisen miehen mökissä, jossa asuu myös pari vanhusta. Steintor on tarinan antagonisti, joka ottaa Sigurlinan, tosin ei vaimokseen,  ja ottaisi Salka Valkankin, jonka veren haju kutittaa hänen nenäänsä yötä päivää.

Salka Valka on Kokematon tyttölapsi, jolla oli kehittymätön arvostelukyky ja joka oli täysin vailla omahyväisyyttä. Hän puri rystysiään ja kädet haisivat kalalle.

Mutta kun hän lopulta havahtui täyteen tietoisuuteen jää hän yksin. Tämä yksinjääminen on tosin hänen oma valintansa. Hän on kokenut rakkauden ja rakastaessaan hän antaa vapauden sille, joka rakastaa häntä, mutta kaipaa silti pois. Arnaldur ei hänkään ole mikään sankari, on vain suuria haaveileva pojankloppi. Toisaalta ymmärrrän Arnaldurin ristiriidan: haluan pois ja haluan jäädä. Mutta miksi hän ei pyytänyt Salka Valkaa mukaansa? Miksi Salka Valka ei ehdottanut tätä? Todellinen rakkaus on enemmän kuin hetken huvi ja himo, Se on sitoumista. Mutta sitoutumisesta ei tämä teos puhu mitään. Sigurlinan sitoutumiset katkeavat yksi toisensa jälkeen.

Muutamia kuvauksellisia kohtia ja sanontoja:

Hänen poskensa lämpenivät ja sydän lauloi hänen rinnassaan kuin lintu. Ei, hän ei voinut pysyä sisällä katto oli liian matala, hänen ilonsa tahtoi tähtien alle.

Jokainen saa koettaa leipoa kakkunsa niin hyvin kuin taitaa.

Maailma oli rikas ja yltäkylläinen. Iltarusko ja aamurusjo maan ja meren yllä olivat yksi ja sama. He kulkivat rantaa myöten Axlartideniä kohti joka kohosi vuononsuussa jyrkkänä ja korkeana, ylimpänä näkyi harmaita, valtavia kiviröykkiöitä vihreiden ruohojuovien lomista,joilla lampaat viihtyivät, alimpana kohosi merestä kallio, ja mainingit aaltoilivat tyynesti ja kevästi kuin nukkuvan huoleton hengitys.

Halldor Laxnesin Salka Valka on hyvin naturalistinen tarina. Sen keskiössä on kalastajyhteisö ja ajallinen miljöö on 1900-luvun alkupuoli. Venäjän vallankumous ja työläisten taistelu elinolojensa puolesta on vahvoja teemoja. Enemmän kuin rakkauskertomus tämä on työläistarina, vahvan naisen kasvukertomus. Tarina jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan Salka Valkan lapsuudesta ja suhteesta äitiinsä, miten tämän oikullisuus ja kahtaalle suuntautuva  elämä (Pelastusarmeijassa koettu henkinen tuulahdus versus himojen kalvava elämä) vaikuttavat tytön kehitykseen. Teos on kuitenkin kaikkea muuta kuin hengellinen teos. Naturalistisena sen aatemaailma on vahvasti tieteellinen ja hengellisiä arvoja kuvataan lähinnä naurettavina eikä niin vakavasti otettavina ja minua tämä hieman kiusaa. Jälkimmäisessä osiossa ei pelastusarmeijasta puhuta enää mitään. Salka Valka on kehittynyt nuoreksi naiseksi, saanut oman kalastusaluksen ja noussut merkittäväkksi jäseneksi yhteisössä. Pelastusarmeijan sijaan kyläyhteisössä vaikuttaa bolsevismi, jonka airuena on Arnaldur, poika, joka on opettanut Salka Valkan lukemaan ja kertonut tälle ihmeellisiä tarinoita. Arnaldurin myötä kirjailja pohtii  yksilön ja yhteisön oikeutusta ja muutttuvaisuutta. 

 Salka Valka on erikoinen tarina. En tiedä, pidinkö vai enkö pitänyt tästä teoksesta. Tässä on aika lailla sulattelemista, mutta ehkä voisin lukea tämän uudelleenkin jossain vaiheessa.

--

 

Joken mielestä "Laxness on osannut kuvata universaalisti myös talouden mekanismien raadollisen toiminnan, myös aatteiden taistelu yksilötasolla tulee hyvin ilmi." Joken mielestä on kuitenkin "turha yleistää sitä kuikkaparveen, ruohoon ja leviin."

Kirjakaapin kummitus näkee Salka Valkassa  "itsenäisen ja sitkeän nuoren naisen, joka luottaa vaistoihinsa. Hän on monella tapaa äitinsä vastakohta ja kuin pienen, sitkeän saarivaltion symboli".

Kulttuuri kukoistaa blogisti pitää Salka Valkaa Surullisena, jokseenkin armottomana, mutta pakostakin vaikuttavana  kasvu- ja kehitystarinana, jossa ajoittain välähtvä arjen huumori pehmentää. 

Itse en teoksessa paljonkaan huumoria löytänyt. Irvokkuutta  ja välinpitämättömyyttä sitäkin enemmän. Ja ehkä tässä on jonkinasteista satiiriakin. Elämän epäkohdat tulevat esiin, vaikka niitä ei suoraan ilmaistaisikaan.

Kirjasähkökäyrä kuvaa teosta lukukokemuksen, "joka vie jalat alta. Lukukokemuksen, joka on niin puhdas ja mieltä avartava, aivan kuin laajenisi yhdeksi avaruuden osaksi"Hän tuo myös esiin, että teoksesta on uudempikin, suoraan islanninkielestä tehty käännös. Ehkä minun pitäisi lukea tuo käännös seuraavaksi ja saisin mahdollisesti enemmän irti. Käännöksen käännös, joka omani ilmeisesti on, ei liene niitä onnistuneimpia.

Hurja Hassu Lukija pitää teoksen kieltä kauniina ja soljuvana. 

Tuijata on aloittanut teoksen lukemisen Islannissa ja on havainnut "kertojan tekevän huvittuneita havaintoja henkilöistä ja tilanteista. Oikkuilu, ailahtelu, totuuden peittely ja avoin tunne purskahtelevat sivuilta silmille"   Teoksen lukeminen autenttisessa ympäristössä avaisiki varmasti sen sielunmaisemaa eri tavalla ja vakuuttavammin.

--

Pohjoinen lukuhaaste kohta 7: Islantilaisen kirjailijan teos