Ljudmila Ulitskaja: Köyhiä sukulaisia!

Ljudmila Ulitskaja

Köyhiä sukulaisia

Alkuteos: Bednyje rodstvennniki

sekä pienoisromaani Sonetška

Suomentanut Anja Pikkupeura

Siltala, 2019

187s.

 

 

Olen aiemmin lukenut Ulitskajan Daniel Stein -teoksen, josta pidin. Miksei siis voisi kokeilla Ulitskajalta muutakin ja nappasin kirjastoreissulla tämän novellikokoelman. Köyhiä sukulaisia sisältää kahdeksan eri pituista novellia ja pienoisromaanin Sonetška, joka alkujaan on ilmestynyt erillisenä teoksena. Julkaisun kannalta mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Köyhiä sukulaisia on ilmestynyt ensin Ranskassa ja sitten vasta Venäjällä.

Mitä näistä novelleista sitten sanoisi. Ne kertovat elämästä sosialistisessa neuvostotasavallassa (NL) ennen ja jälkeen sodan ja hieman lähentyen muutoksen aikoja. Ihmisten arjesta, joka ei aina ole helppoa nämä ottavat kerronallisen voimansa. Ajallista miljöötä ei aina kuvata kovin tarkasti, viittauksia historian vaiheisiin on paikka paikoin. Monissa novelleissa päähenkilö on venäjänjuutalainen. Novellien jatkona oleva Sonetška kertoo naisesta, joka elää kirjallisuudella ja kirjallisuudessa. Hetkeksi hän löytää perhe-elämän, mutta palaa kirjoihin, kun jää yksin. .

Näistä tarinoista välittyy kyllä venäläinen arkielämä, kulttuuriset juonteet, mikä olikin kiehtovinta. En kuitenkaan ihastunut näihin tarinoihin. Näissä oli ihan liikaa "vapaan kasvatuksen tunnelmia" ja mentiin kuin porsaat pellossa, ainakin aika ajoin.

Erikoinen ruoka-annos, jota en ehkä itse kokeilisi:

Perunoita murustettuna

sulatejuustoa murustettuna

kefiiriä

Erityismaininta tälle virkkeelle:

Mies ällisteli hyllyn ääressä pitkään, pää kallellaan ja kasvoillaan leivosvadin silmiinsä saaneen lapsen nälkäisen ihastunut ilme

Kuvaava ilmmaisu

Nääkähtänyt aurinko

Hieman nääkähtänyt tunnelma minulle näistä tarinoista jäi.

---

Helmet 2022 -lukuhaaste kohta 39: Novellikokoelma