Anna-Leena Perämäki: Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa!

 

Anna-Leena Perämäki

Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa

Into, 2022

280 s.

Perämäen vuonna 2020 ilmestyneeseen kulttuurihistorian väitöskirjaan pohjautuva teos käsittelee viiden nuoren juutalaistytön päiväkirjoja ja niiden kirjoittamisen merkitystä kirjoittajilleen. Perämäki on teoksellaan halunnut myös tuoda esiin sen seikan, että Anne Frank, joka on ikään kuin nostettu jalustalle symboloimaan kaikkia juutalaisvainoissa kärsineitä ei ollut ainoa. 

Tutkijan mielestä "vertaileva näkökulma muiden aikalaisnuorten kokemuksiin on tarpeen, sillä Anne on pitkään saanut yksin edustaa heitä kaikkia". Siitä, miksi Anne Frank on otettu mukaan, Perämäki kirjoittaa, että hänen oma tulkintansa Annen elämänkulusta (muiden teoksessa mainittujen päiväkirjailijoiden ohella) "voi antaa jotain niillekin, jotka uskoivat tietävänsä jo kaiken tästä kaikkien vainottujen juutalaislasten ja nuorten symboliksi nostetusta henkilöstä." Ja kyllähän osiossa on paljon mäkemystä ja tulkintaa. Mielenkiintoni herättää kuitenkin mainita Annen lukemaan tyttökirjasarjaan Joop ter Heul, jonka on kirjoittanut Cissy van Marxvedlt. Olisipa hauska päästä tutustumaan tuohon sarjaan, mutta taitaa olla mahdottomuus.

Teoksessa tuodaan esiin viisi nuorta henkilöä, jotka pitivät päiväkirjaa  sodan vuosina. Näistä kahden, Anne Frankin ja Helene Berrin päiväkirjat on julkaistu, myös suomeksi. Osan päiväkirjat on löydettävissä netissä ja osa on muuten arkistoitu. Osa selviytyi sodasta hengissä, osa ei. Helene Berrin pieni päiväkirjaote kertoo olennaisen:

"Mutta miten meidän käy, jos saksalaiset voittavat? Hän heilautti kättään vähättelevästi. "Höh" Mikäänei muutu. - tiesin etukäteen että hän vastaisi näin - Aurinko ja vesi psyvät aina samoina..."Mutta he eivät salli kaikkien nauttia valosta ja vedestä." 

Mikä myös erityisesti kiinnitti minun huomioni oli se, että muutama (Elisabeth Kaufmann ja Josie Meyer) olivat  Perämäen mukaan maininneet päiväkirjoissaan Suomen vaiheita. Minusta on aina huomionarvoista se, miten Suomi nähdään ja kuvataan ulkomaisessa kirjallisuudessa, joksi nämä esitellyt päiväkirjat voidaan lukea, vaikka Perämäen teos sinänsä on suomalainen.

Mitä olisin teokseen kaivannut, niin jonkinlaista kuvaliitettä henkilöistä. Nyt kansikuvan Anne Frank ja Elisabeth Kaufmann jäävät ainoiksi.. On tietysti ymmärrettävää, että kaikista ei ehkä ole saatavissa kuvamateriaalia.  Kannen suunnitelija on Tiia Javanainen/Purotie design.

--Helmet 2023 -lukuhaaste kohta 15. Kirjan nimessä on ja-sana

Aloitan tällä myös oman lukuhaasteeni Tour de France par  écrit , osat apahtumista sjoittuu Pariisiin