Ainon erilaiset blogit!

Sivut

30 kesäkuuta 2023

Ritva-Elina Pylväs: Aunuksen pääskyset!

 


Ritva Elina Pylväs

Aunuksen pääskyset

Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2022

257 s.

Kansi: Niina Perander

Kannen kuva: Museoviraston kuvakokoelmat, valokuvaaja Erkki Räikkönen


Ensinnäkin sota, johon hän oli niin innolla lähdössä. Siellä joutuisi olemaan koko ajan varuillaan ja samalla olisi oma työ hoidettava. Miten hän selviytyisi siitä? Oliko hän kuitenkaan sisimmässään niin rohkea kuin halusi näyttää muille? Entä, jos pelko ottaisi hänessä vallan ja hän jähmettyisi paikoilleen? Piiloutuisi, pistäisi päänsä pensaaseen? Miten sellaisen häpeän kestäisi jälkeen päin? Ei, kun hän lähtisi sotaan, hän jättäisi pelon kotiin. Pelkoa hän ei pakkaisi reppuunsa.

Saimi on nuori nainen Elisenvaarasta,  käynyt samariittikurssin. Eletään kovia aikoja. Ruokaa on vähän ja ihmiset ovat jakautuneet. On valkoiset suojeluskuntalaiset ja punaisten kaartilaiset. Saimin perhe kuuluu valkoisiin. Saimi ja veli Aarne lähtevät taistelemaan, tai Saimi lähtee siis sanitaariksi rintamalle. Vuoden 1918 -sota viedään kerronnallisesti nopeasti ohitse. Pääpaino on sitä seuranneessa liikehdinnässä, josta Saimin perhe on kahta mieltä. Isä kannattaa, mutta äiti vastustaa. Saimi on kuitenkin lähdössä, samoin Aarne sotimaan punaisia bolsevikkeja vastaan, vapauttamaan Aunuksen Karjalaa "polsuista" ja siirtämään Suomen rajoja kaummaksi Itään.

Aarne palaa sodasta ennen aikojaan huomattuaan sen mielettömyyden. Saimi ei ymmärrä Aarnea ensialkuun, mutta kun kuulee, että Aarne on kihlautunut hänen ystävänsä Arjan kanssa suopuu tälle. Saimi itse kulkee joukkojen mukana hoitaen haavoittuneita ja haavoittuen lopulta itsekin. Sodan keskellä Saimi ei luovu näkemyksestään, että "punaisten pitää saada, mitä heille kuuluu", mutta alkaa kuitenkin nähdä myös punaiset ihmisinä, erityisesti erään karjalaismummon avulla, jonka mies kuolee vankileirillä ja kaksospojat ovat paenneet Venäjälle. Karjalaismummo itse on polttanut jalkansa läikytettyään kiehuvaa vettä jaloilleen.

Aunuksen pääskyset on kiintoisa kuvaus Aunuksen retkestä. Osin fiktiivistä, osin historiallista kuvausta nimineen. En ehkä ihan samaistu Saimiin, mutta kyllä tätä luki, eikä sinänsä vastentahtoisesti.

Paitsi sotaa ja sen eri puolia tässä teoksessa pohditaan myös rakkautta. Teos on joltain osin hyvinkin ristiriitainen ja vastakohtainen. Sota näyttäytyy minulle lukijana pelkkänä surmaamisena. Saimikin näkee sodan raakuuden, mutta ei lähde veljensä lailla kotiin Elisenvaaraan. Tervehdyttyään haavoittumisen jälkeen, hän palaa rintamalle. Punaisten kuuluu saada heille kuuluva kohtalo, Saimi ajattelee loppuun asti, vaikka välillä heltyykin joidenkin kohdalla huomaamaan inhimillisyyden. Tätä minun on kokonaisuuden kannalta vaikea niellä. 

Ei Saimi pelkästään sotaintoinen ollut. Hän kokee yksinäisyyttä ja kaipaa toveria rinnalleen. Haavoituttuaan hän joutuu Sortavalan sairaalaan, jonne on joutunut myös muuan vänrikki Männistö. Yhteenmeno sinetöidään kuusenjuurakon kolossa perääntymisen aikana, jossain Aunuksen karjalan metsissä. 

Pääskysistä:

Hän katseli, miten kaksi pääskystä leikki, liiteli ja kisaili aurinkoisella taivaalla. Välillä ne tekivät nopeita syöksähdyksiä joen tyyntä pintaa kohti ja kohosivat taitureina taas yläilmoihin. Niillä näytti olevan niin hauskaa yhdessä. Saimi huokaisi. Pääskysilläkin oli toisensa ja varmaan pesän rakentaminen meneillään.

Pääskysiä "sanotaan onnenlinnuiksi. Siinä talossa onni asuu, jonka räystään alla pääskynen pesii."

Lapsus kerronnassa kun vara-Kuikkanen muuttuu vara-Kuittiseksi.

Fiktiivisenä historiankirjoituksena tämä teos antoi minulle lisätietoa Martta-yhdistyksen historiasta. Maininta Sota-Martoista sai minut tarkistamaan faktaa ja kyllä, Martat ovat vanehmpaa perua kuin Lotta Svärd -järjestö, josta tässä teoksessa ei ole mainintoja, mutta aavistus sen tulosta on rivien välissä.

Vahvasti kerrottu tarina, täytyy sanoa. Aiheesta on taidettu vähemmän kirjoittaa, ainakaan kaunokirjallisena esityksenä. Sanoisin, että kirjailija on rohkeasti tarttunut arkaan aiheeseen. 

..

Pohjoinen 2023 -lukuhaaste kohta 1: Kirjan nimesssä on kaupungin nimi.

2 kommenttia:

  1. Tähänpä pitääkin tutustua!
    Ja voihan pääskyset: tänä kesänä meidän räystäiden alla on ainakin kolme pesää. Meillä asuu onni 🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääskysiä räystään alla - kuulostaa hienolta. Itselläni ei ole kohdalle osunut.

      Poista