Rauha S. Virtanen: Seljan tytöt!

 

Rauha S. Virtanen

Seljan tytöt

WSOY, 1979 (7. painos)

241 + 2 s.

Kansi: Maija Karma 

 

Tänään nimipäiväänsä viettävät: Maaret, Maarit, Margareeta, Marketta, Reeta ja Reetta. Naistenviikon lukuhaasteeseen tälle päivälle valitsin Rauha S. Virtasen Seljan tytöt, kertomuksen kirjailijaisän perheestä ja sen tyttäristä, joista yksi, Margarita on ottotytär. 

Naiskuvia:

Kris (Kristiina Veronica) 17-vuotias, teatterista kiinnostunut neitonen, jolla on lyhyet kiharaiset hiukset.

Virva (Virva Maaria ) Kirjallisia taipumuksia omaava 14-15-vuotias, pitkäsäärinen ja ulkonäöstään kompleksinen. "Minulla on finnejäkin."  Krisin katsellessa tyttöä "Sisaren laihat kasvot näyttivät pieniltä paksun punaisenruskean tukan keskellä.

Dodo (Dolores) Perheen nuorimmainen. Järkevä pikkutyttö, jolla on taloudenhoidollisia taipumuksia. "Sinä olet viisas lapsi", on isän mielipide.

Margarita  Margarita on Seljan ottolapsi. Isä on kuollut sodassa. Äiti on ollut meksikolainen, jonka perhe ei ole hyväksynyt tämän avioliittoa. Margarita on tumma etelämaalainen. "Margarita oli todella uskomattoman ehdoton ja kiihkeä rakkaudessaan.", ajattelee Kris-sisko. Miili-tädin mielestä tytön luonne on vaikea, hän on erilainen kuin muut lapset. Margaritaa kiinnostaa baletti ja tanssijan ura.

Kuulehan nyt pikkutyttö, sanoo lääkäri tytölle, kun tämä on ollut moottoripyörä-onnettomuudessa.  Margarita on kuitenkin 16-vuotias. Isäkin kyllä pitää tyttöjään vielä lapsina ja käskee näitä perumaan sopimuksen, jonka Kris ja Margarita ovat tehneet kesäteatterin kanssa.

Miili-täti itse on seitsemissäkymmenissä. Lasten täti äidin puolelta. Ei ole oikein tykännyt siitä, että siskontytär on mennyt naimisiin hra Seljan kanssa. Pitää kuitenkin talouden kuosissaan, , kunnes...

Isä, joka on ollut keuhkotautiparantolassa pääsee kotiin ja ilmoittaa kohta menevänsä uusiin naimisiin.

Rea on sairaahoitaja. Kris näkee hänet ensimäisenä, yllättäen, kun on matkalla kouluun ja näkee isän kävelevän yhdessä tuntemattoman naisen kanssa. "Nainen oli nuori, solakka ja suoraryhtinen. Hän oli tyylikkään näköinen, iho oli raikas ja huulet punatut."  Isä kertoo Krisille kutsuneensa Rean kylään. "Hän on hyvin etevä ja älykäs. ja hän on hyvä nainen, Älkää yrittäkökään kuvitella, että joku vamppi olisi vetänyt minua huulesta." Isä ilmoittaa. Minä tarvitsen häntä.

Rouva Pirinen "Pinnalta lirkun-lirkun. mutta alla vaanii saaliinhimoinen sakaali. Minä sanon teille, että voin jotenkuten ymmärtää sellaisia naisihmisiä, jotka juoruilevat iltojensa iloksi, kun heillä ei valitettavasti ole hengenlahjoja parempaan. Esimerkiksi rouva Persson on kaikesta huolimatta hyvänsuopa ihminen. Mutta tämä rouva Pirinen kuuluu siihen lajiin, joka nauttii saadessaan mustata ihmisiä. Hän ei vahingossakaan puhu toisesta mitään hyvää ja kaunista."

Seljan tytöt on nostalginen tyttökirja, jossa on paljon vaikutteita Alcotin Pikku naisia -teoksesta ja kyllä tässä taitaa olla vivahdus Montgomeryltäkin, vaikka ei niin selkeästi. Neljä lahkakasta nuorta tyttöä, joista Virva on selkeästi kirjallisine taipumuksineen lähellä Alcotin Jota (ja Montgomeryn Emiliaa). Dodo on yhdistettävissä Bethiin rauhantahtoisena luonteena, joskaan Bethin lailla hän ei ole lainkaan ujo ja herkkä luonne. Krisiä ja Margaritaa on vaikeampi liittää Alcotin Pikku naisiin, mutta teatterikärpänenhän kutitteli kyllä Alcotinkin henkilöitä. 

Seljan tytöt on kuitenkin hyvin erilainen yleisvireeltään. Eletään pikkukaupungin lähiössä, maaseutuympäristössä. On vesistöä, luontoa ympärillä. Ajankuva on sodanjälkeinen Suomi, joskus 1950-luvun puolivälissä. Margaritan kerrotaan syntyneen 1939 ja tulleen isänsä mukana Pariisista 2-vuotiaana, jolloin Seljat ovat kohta virallistaneet tytön omakseen. 

Seljan tytöt ovat orpoja. Heidän oikea äitinsä on kuollut. Kun isä avioituu Rean kanssa, johon on parantolassa tutustunut, eivät tytöt tykkää ajatuksesta.Hekö antaisivat tuon vieraan naisen viedä heiltä äidin muiston. Ei ikinä. Vähitellen muiden tyttöjen suhde Reaan kuitenkin paranee ja he ymmärtävät, että tämä on enemmänkin ystävä eikä yritäkään viedä heiltä muistoja äidistään, paitsi Margarita, jonka sydän sykkii kiihkeämmin kuin muilla. Margarita nouseekin hieman muita Seljan tyttöjä vahvemmin esille juonen rakentelussa.

Seljan tytöt on hyvin kulttuuripitoinen teos. Teoksessa löytyy monia viittauksia niin kirjallisuuteen (Harmaja, Sarkia, joista Virva tykkää, sekä Baudelaire, Rainer Maria Rilke, Hellaakoski. Mustapää joita Ari Saarni tälle suosittelee) kuin musiikkiinkin (Tonavan aallot, Walter Kiesseking/Debussy "kuutamo" Tsaikovskin venelaulu).

Nostalgiaa edustaa myös paperinukkeleikit. Itsetehdyt paperinuket Robin Hood ja Marian-neito, Pitkä-John, kaikki hahmot Topeliuksen Lintu sinisestä. Diane De Meridor alkavat kutitella omia  aivonystyröitä luovuuden houkutuksilla, mutta kuka on Diane De Meridor?

Muistot omilta kouluajoilta herää mieleen laulussa "Oli kesä, kesä kesä,  oli pesä pesä pesä, siellä koivussa korkealla". Vieläkö tätä mahdetaan kouluissa laulaa. Googlausta aiheuttaa myös everglaze, joka tässä ilmeisesti on kangaslaatua, mutta enpä tullut hullua hurskaammaksi. 

Kuinka hyvin teos vastaa suomalaista kulttuurisesti valveutunutta perhe-elämää 50-luvulla on vaikea sanoa. Tässä on tyttöjen ohella paljon myös eri luonteisia poikia ja yhteisöllistä kuvausta. Suomalaisuus - ulkomaalaisuus, köyhyys - rikkaus ovat teemoja, jotka ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä ja ovat löydettävissä myös tässä teoksessa. En kuitenkaan oikein osaa yhdistää tähän siihen Suomi-kuvaan, joka minulla on. Seljan tytöt ei ole yltiöisänmaallista kirjallisuutta, ei työläiskirjallisuutta, siinä on ripaus unelmaa ja epätodellisuutta todellisuuden rinnalla. Ehkä se on tuo rinnastus Alcotiin ja Montgomeryyn, mikä sen tekee. Vaikea sanoa luovatko yksittäiset pienet detaljit vahvan ja elävän miljöön. Ihmissuhdekuvauksena tämä on vahva ja tässä on psykologisesti vahvaa näkemystä. En kuitenkaan samaistunut näihin tyttöihin yhtä vahvasti kuin Alcotin Pikku Naisiin, jossa samaistun melko lailla yhtä vahvasti kaikkiin neljään henkilöhahmoon. Lukenen kuitenkin mielelläni myös ne jatko-osat, jotka tähän on kirjoitettu.

Lisää Seljan tyttöjen klassikkoasemasta ja mahdollisesta idyllistä. Suosittelen myös tutustumaan Saana Patrikaisen tekemään tutkielmaan aiheesta.