Leena Krohn: Auringon lapsia!

 

Leena Krohn

Auringon lapsia

Teos, 2011

Kuvitus Inari Krohn

Graafinen suunnittelu Sofia Wilkman

78 + 2 s.

Aloitus: Koulumatkan varrella oli monta näyteikkunaa, joiden edessä Orvokki kulutti aikaa.

Loppulause: Kevät oli taikureista suurin.

Päähenkilö: Orvokki, pieni koululainen, joka saa viikoksi paikan kukkakaupan lähettinä.

Aikamiljöö: Maanantaista sunnuntaihin.

Satunnaisotos tekstistä: Kukkia ei oikeastaan pitäisi myydä, vain kasvattaa tai antaa lahjaksi. kun otan kukasta rahan, otan myös huolen: Saako kukka tarpeeksi juodakseen? Pannaanko se ikkunalle valoon vai joutuuko se kituuttamaan pimeässä nurkassa? Kuka näkee sen kauneuden.

Tavallaan kukat vertautuvat elämään. Joka päivä Orvokki saa viedäkseen kukan jollekin. Vastaanottajia on vastikään lapsen saanut äiti, ylioppilas, missi jne. Mutta ottavatko he kukan vastaan iloiten? Mikä merkitys onkaan lahjan antajalla. Tässä ei ole aivan todellista, aitoa kaupunkikuvaa, ei tosin puhtaasti satumaailmaakaan. Tämä ei ole  täysin fiktiota, sillä tässä on ripaus tieteeseen pohjautuvaa faktaa, mutta myös jotain mikä ei pohjaa tieteeseen.

Pieni kauniisti kuvitettu teos, jossa kuitenkin on myös jotain pientä, filosofista, vaikeasti kiinni otettavaa. Nimiölehdellä mainitaan, että kuvitus on on Inari Krohnin sarjasta "Kunnianosoitus Maria Sibylla Marianille", mistä päästäänkin Joel Haahtelan teokseen Yö Whistlerin maalauksessa, jossa samainen luontotutkija mainitaan. Leena Krohnin ja Haahtelan teokset ovat kuitenkin hyvin erilaiset, vaikka niissä on löydettävissä jotain samaa filosofista pohdiskelua elämästä ja ihmisyydestä. 

En ihan syttynyt tälle teokselle, vaikka kuvitus onkin vahva, värikäs ja vaikuttava. Tässä otos eräästä lempikukastani, akilleijasta. 

 

Helmet 2023 -lukuhaaste kohta 36. Olet ennakkoluuloinen kirjan kirjoittajaa kohtaan.