Sven Lindqvist: Rasismin vastustajia

 Sven Lindqvist

Rasismin vastustajia - Ihmisiä ja argumentteja taistelussa rotuennakkoluuloja vastaan 1750-1900

Alkuteos:Antirasister. Manniskor och argument i kampen mot rasismen

Pequod 1998

174 s.

Voiko rasismilla vastustaa rasismia? Tämä kysymys nousee mieleen, kun lukee kuvausta, kuinka Benjamin Franklin puhuu noin sadalle Paxtonin miehelle 1764, näiden ollessa matkalla tappamaan intiaaneja.

"Benjamin Franklinilla ei ollut intiaaneihin myötämielisesti suthautuvan miehen mainetta." Kirjoittaa Lindqist ja jatkaa, että hänellä, jos jollakulla oli kuitenkin mahdollisuus puhua järkeä valkoiselle roskaväelle. Benjamin Franklinin oli kutsunut apuun Philadelphian kuvernööri, jolla oli vastuulla 140 kaupungista suojaa hakenutta intiaania. Mitä Franklin sitten sanoi Paxtonin miehille?

Hän aloitti vetoamalla kaikille tuttuun ajattelutapaan - käsitykseen intiaaneista itsestään sukupuuttoon kuolevana kansana."Aina on ollut niin, hän sanoi, että valkoisten lähettyvillä asuvien intiaanien lukumäärä alenee tasaisesti." 

Franklin vetosi siihen, että eikö ollut siis turhaa käydä tappamaan intiaaneja, kun nämä muutenkin olisivat häviämässä sukupuuttoon. Toisaalta Franklin toi myös esiin kysymällä, mitä pahaa äitnsä rinnoilla ollut vauva oli tehnyt, kun se oli pitänyt tappaa edellisenä vuonna tapahtuneessa Conestogoen joukkosurmassa, jossa murhatut intiaanit olivat olleet viimeisiä oman heimonsa edustajia.  "Heillä oli kaikilla ollut nimi. He eivät olleet metsän villieläimiä, vaan ihmisiä, joilla oli  huollettavinaan omaisia. Heillä oli kaikilla englantilaiset nimet, joista ei voinut erottaa ihonväriä. Tähän seikkaan Franklin kiinnitti erityisesti huomiota. Kun intiaaniet antavat lapsilleen englantilaisia nimiä, hän sanoi, he tekevät sen siksi, että ihailevat englantilaisia ja haluavat olla samanlaisia kuin he."

Franklin sai puheellaan joukon hajaantumaan. Minun on kuiteenkin kysyttävä uudelleen, voiko rasismilla vastustaa rasismia? Sillä rasistisia piirteitähän tuossa puheessa on, ainakin minun mielestäni, nähtävissä. Piirteitä, jotka edustivat aikansa ajattelua eivätkä ehkä täysin vastanneet todellista oikeudenmukaisuutta ja syvää ymmärtämystä intiaanien ihmisyyttä kohtaan.Toisaalta pitäisi voida lukea Franklinin puhe kokonaisuudessaan, saadakseen sen luonteesta täyden käsityksen. Olisiko siinä voinut olla ironiaa?

Franklinin toiminta on vain yksi esimerkki niistä ihmisistä, jotka omina aikoinaan vastustivat vallalla olleita rasistisia ajattelutapoja. Esimerkkejä on niin Euroopasta, Afrikasta kuin Amerikastakin. Orjuus, antisemitistmi, alkuperäisasukkaiden kohtalot siirtolaisuuden vyöryssä. 

Sven Lindqvistin teos Rasismin vastustajat on kyllä mielenkiintoinen ja ajatuksia avartava näkökulma rasismin historiaan ja taisteluun rasistisia ajattelutapoja vastaan. Kovin syvälle teoksessa ei kuitenkaan mennä. Lähinnä teos on vain pintaraapaisu, joka mahdollisesti herättää uteliaisuuden lisätiedon hankkimiseksi. 

Meidän täytyy  vapautua  siitä järjettömästä väärinkäsityksestä, että äly ja moraalinen ajattelu ovat ihossa.  -Teophilus Scholes