Jung Chang: Kiinan viimeinen keisarinna

Jung Chang

Kiinan viimeinen keisarinna

Alkuteos: Empress Dowager Chix: The Concubine Who Launched Modern China 

 Suomentanut Jaana Iso-Markku 

Otava, 2013 

528 s.

No, huh huh. Olipa kokemus, olipa lukemista. Ei mitään helppoa nieltävää, vaikka toki joukkoon mahtui mielenkiintoista ja avartavampaa näkökulmaa, mutta mutta ... se julmuus, se julmuus. 

Kiinan viimeinen keisarinna on henkilöhistoria Chixistä, naisesta, joka nousi Kiinan "leskikeisarinnaksi", naisesta, joka avasi siihen asti sulkeutuneena pysyneen Kiinan ulkomaalaiselle kaupankäynnille, ja mitä kaikkea siitä sitten seurasi. 

Kiinalainen kulttuuri avautuu niin hyvässä kuin pahassa, samoin myös länsivaltojen teot ja suhtautuminen. 

Ennen kuin Cixi lähti pukeutumishuoneestaan, hän pysähtyi vielä luomaan viiimeisen silmäyksen kenkiinsä, joissa oli jalassa mukavalta tuntuva neliömäinen kärki, aivan toisenlainen kuin han-kiinalaisten naisten käyttämissä teräväkärkisissä kengissä. Hänen sukkansa oli valmistettu valkoisesta silkistä ja sidottu nilkan kohdalta kauniilla nyörillä, ja hän pysähtyi tarkastaakseen, olivatko kengän yläpuolelle nousevat sukan reunat sillä lailla kuin niiden kuului olla. Kutakin sukkaparia käytettiin vain kerran, joten niitä tarvittiin koko ajan lisää. Useiden tehtävään palkattujen ompelijoiden lisäksi Cixille valmistivat sukkia hänen oma perheensä ja muut ariskokraattiset perheet, jotka toivat niitä hänelle lahjaksi.

Teos kuvaa aikaa 1835-1908. Tässä oli mielenkiintoinen yhteys aiemmin lukemaani E. von Adlersfeld-Ballestremin  Kreivitär Käthe naimisissa -teokseen, jossa Käthe tekee kepposen pukeutumalla Kiinan keisarinnaksi ja saa näin kepposen kohteen polvistumaan edessään. Polvistuminen nimittäin tulee hyvin esille tässä historiateoksessa hovietikettiin kuuluvana tapana. Tosielämässä Cixi ei koskaan matkustanut Kiinan ulkopuolelle. 

---

Muualla mainittua: 

Unelmien aika piti teosta viihdyttävänä ja on miettinyt myös lähdekriittisyyttä 

Raimo Honkanen  pitää teosta jännittävänä tarinana kaikille Kiinasta kiinnotuneille

Kujerruksia -blogisti oli kaivannut selkeämpiä lähdeviittauksia ja koki teoksen jättäneen hieman ristiriitaisen vaikutelman 

Nenä kirjassa piti teoksen parhaimpana antia 1800-luvun lopun historiakuvausta 

 Satakirjastojen lukuhaaste 2026 kohta 4: Kirjasta löytyy hakemisto