F.H.Burnet: Salainen puutarha!

F.H. Burnet

Salainen puutarha

WSOY, 1947

315+4 s

Alkuteos: The Secret Garden

Suomentanut Toini Swan

2. painos

Mitä tuo on? sanoi hän viitaten kädellään ikkunaa kohti. --- ---- Nummihan se on, virkkoi tyttö hyväntahtoisesti virnistäen. - Mitäs siitä pidät? - En voi kärsiä sitä, sanoi Mary. - No, sinä et ole siihen tottunut, sanoi Martta palaten takaisin takkavalkean ääreen. Nyt se on mielestäsi liian suuri ja autio. Mutta vielä siitä tulet pitämään. - Pidätkö sinä? kysäisi Mary.  -Totta kai, vastasi Martta reippaasti uuninristikkoa kiilloittaen. OIkeinhan minä sitä rakastan. Eipä se ole autiokaan. Se on kauttaaltaan kasvien peitossa, jotka tuoksuvat mahdottoman hyvältä. Keväällä ja kesällä, kun kanervat ovat kukassa, se on ihmeen kaunis. Se tuoksuaa melkein kuin hunaja ja seillä on niin puhdasta ja raitista - ja taivas tuntuu olevan niin korkealla ja mehiläiset ja leivoset pitävät sellaista hauskaa ääntä, surisevat ja laulavat.

Salainen puutarha on ihanimpia lastenkirjoja jotka tiedän, ikiklassikko, joka lumoaa lukijansa yhä uudelleen ja uudelleen vielä näin aikuisenakin.

Salainen puutarha on kertomus Intiassa kasvaneesta kolera-epidemian vuoksi orvoksi jäävästä Mary Lennoxista, joka lähetetään Englantiin enonsa Archibald Crawenin luokse. Maryn uusi koti on keskellä Yorkshiren nummia, suuri, lähes 100-huoneinen kartano, jonka hämärissä nurkissa niin sisällä kuin ulkona kätkeytyy salaisuuksia.

Muistan, kun luin tämän kirjan ensimmäisen kerran. Olin löytänyt jostain lapsuuskotini vintin nurkista vanhan resuisen painoksen, jossa ei tainnut olla edes kansia ja olin vaikuttunut. En tiedä, kuinka monta kertaa olen tämän teoksen lukenut, mutta yhä uudelleen se on tuore ja raikas eikä aika ole pystynyt tarinaa nakertamaan. 

En lähde juonta sen enempää avaamaan. Kerron vain sen verran, että tämän tarinan pääosassa on luonto ja kolme lasta. Elämän ylistykseksi tätä voisi sanoa. 

Mikä kiinnitti huomiota tällä kertaa lukiessani on kirjan vastakkainasettelut. On pimeys ja valo. On kuolema ja elämä. On rumuus ja kauneus. Ihan hämmästyin, miten monta kertaa teoksessa mainitaan sana ruma. Mary oli ruma, sitä hän sai kuulla jatkuvasti. Ei ihme, että hän oli ensialkuun myrtynyt. Vaikka sanaa ruma toistetaan toistamasta päästyäänkin, on  tämä teos kauneimpia tarinoita, mitä olen lukenut. 

Salainen puutarha on kiehtova kirja, omalaatuinen, persoonallinen. Jossain määrin minulle kuitenkin tulee mieleen Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaani mieleen. Vaikka teokset ovat toki hyvin erilaiset asetelmiltaan, niin synkkä kartano salaisuuksineen ja juro, levoton kartanonherra molemmista löytyy ja ihme - elämän ihme.

Olen nähnyt tästä teoksesta elokuvaversion, jossa Maryn osaa esitti Margaret O'Brien. Ihana elokuva ja verraton esitys, jossa lahjakkaat lapsinäyttelijät.

Kirjoitin tästä kirjasta askartelublogissani näin .

Vaikka minulla onkin tästä uudempi ja vanhempi painos, niin mieleni tekisi hankkia vielä tästä painos alkuperäisenä alkuperäisin kuvin. Suomennettukin ilmeisesti löytyisi, mutta haluaisin lukea tämän velä alkuperäisenäkin ihan vertailun vuoksi.

...

Tällä mukana Seitsemännen taiteen tarinat -haasteessa kategoria Kirja, josta on tehty elokuva.