Ilmari Mustonen
Vuorilla kruunatut
Eeva ja Erik Barendsenin marttyyrikertomus
Uusi Tie 1997
95 s,
Jokainen kristitty tietää, että kristinuskon historia on myös marttyyrien historiaa" Jeesus sanoi omilleen: "Muistakaa, mitä teille sanoin: ei palvelija ole herraansa suurempi. Jos minua on vainottu, vainotaan teitäkin. Jos minun sanaani on kuultu, kuullaan myös teidän sanaanne." Joh.15:20. --- --- Vaika marttyyrius kuuluu Kristuksen selvään ilmoitukseen, järkyttyi kristitty maailma kuullessaan 30.12.1980 tapahtuneista murhista. Nyt oli Eeva ja Erik Barendsenin vuoro liittyä veritodistajien joukkoon.
Vuorilla kruunatut kertoo suomalaisen Eevan ja hollantilaisen Erikin tarinan. Eeva oli syntynyt Karjalassa, sodan myötä siirtynyt evakkona Keski-Suomeen.Tullut nuorena tyttönä uskoon Kansan Raamattuseuran nuorten leirillä. Hän valmistui ensin kirjansitojaksi, sittemmin laborantiksi. Hän työskenteli ensin Jyväskylän keskussairaalassa, mutta lähetyskutsu alkoi vähitellen kasvaa hänen sydämessään. Kun hän kuuli laborantin paikasta Afganistanissa hän tunsi tuon paikan omakseen.Opiskeltuaan ensin englantia Englannissa hän siirtyi Kabuliin. Siellä hän tapasi Erik Barendsenin, joka toimi siellä farmaseuttina. He rakastuivat, menivät naimisiin ja saivat kaksi lasta.
Kahdeksan vuoden ajan Eeva ja Erik tekivät lähetystyötä afgaanien parissa. Tuli sota, mutta he pysyivät paikoillaan loma-aikoja lukuunottamatta. Tuli vuodenvaihde 1980/81. Mitä tapahtui? Miksi? Syitä tai syyllisiä ei koskaan selvitetty. Eeva ja Erik löydettiin surmattuina. Lapset löysivät vanhempansa aamulla (vanhin lapista 5-vuotias) kun heräsivät (heidät oli huumattu.
Eevan tarinan on kirjoittanut hänen pappis-veljensä siskonsa muistoksi. Kirjassa on valokuvaliite. Kukin luku alkaa jollain runo- tai virsilainalla. Kerronnallisesti Eevan tarina alkaa lapsuudesta, kulkee eteenpäin "kaikkitietävän" kertojan äänellä ja Eevan kirjesitaatein. Tämä on hyvin autenttinen tarina lähetysnäystä ja uskollisuudesta saadulle kutsulle.
--
Afganistaniin sijoittuu myös tarina Seijasta, joka myös sai surmansa tuossa sodan runtelemassa maassa.
Tämän kirjan olen lukenut joskus kauan sitten. Pitäisikin lukea se joskus uudestaan, kuten Seijankin tarina. Järkyttävää tuo, että pienet lapset löysivät vanhempansa tapettuina... Miten he mahtoivat selvitä siitä...?
VastaaPoistaKiitoksia asiallisesta ja puhuttelevasta kirja-arviostanne! Itsekin luin tuon kirjan varmaan jo ainakin 15-20 vuotta sitten, siis viela asuessani Suomessa. Minulla on teille noyra pyynto: Olisiko mahdollista, etta lukisitte ja arvioisitte 1. kirjani? Se on seuraava: Kunhan vaellamme samaa tieta - Tapio Nousiaisen elama ja palvelutyo kristittyjen yhteyden puolesta (431 sivua, 35 euroa, Tampere: Paiva Oy, 2019). Tapio Nousiainen (1914-1981) oli aidinisani, ja han toimi tuomarina, sananjulistajana seka kristillisena kirjailijana. Hanen yli 30 kristillisesta kirjastaan suosituimpia ovat olleet runokirja Leipaa ja suolaa seka evankelioimiskirja Yksi ainoa elama. Siunattua ja onnellista uutta vuotta 2020! Miika Tynjala, Filippiinit
VastaaPoista