Kirjabloggaajien joulukalenteri 24.12.2019

Olen ensimmäistä kertaa mukana Kirjabloggaajien joulukalenterissa. Kiitos Oksan hyllyltä blogistille, joka kutsui minut mukaan. Joulukalenteri alkoi 1.12.2019 Oksan hyllyltä blogista ja on jatkunut eri blogeissa, eilen joulukalenteriluukun avasi Kulttuuripohdintojen Tuijata ja niin, nyt ollaan siis Jouluaatossa ja sain kunnian avata viimeisen kalenteriluukun.

Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa toivotan teille kera tämän joululehtikavalkadin ja tunnelmien entisaja, jonka toivoisi olevan tätäkin päivää!

Joululahja on Otavan julkaisema vanha lasten joulujulkaisu. Toimittajina on ollut Helmi Krohn ja Arvid Lydecken. Tämä numero on vuodelta 1950. Kuvittajia ei mainita, mutta kirjoittajia tässä numerossa ovat olleet muun muassa Verneri Liinamaa, Ester Ahokainen ja Aili Konttinen. Jälkimmäisen tarina Kultakuoriaisen Joulu kertoo kovakuoriaisesta, vihreästä ja kimaltelevasta Cetoniasta, joka oli itseään ja kauneuttaan täynnä ja toivoi, että kaikki pitäisivät hänestä, kunnes hän eräänä päivänä kuulee puhuttavan joulusta ja hänen mielessään toive: Joulu... Sen minä haluaisin nähdä. Ja ihme tapahtuu, joulun tullen lapset näkevät joulukuusen oksilla jotain kimaltelevan kaunista.

Saavu, Joulu

Kuule, kuinka sävel kkaikaa,
joulukellon malmi soi!
Tuhatäänin laulu raikaa,
sulosoinnut huminoi.
Maata saartaa sävelvyö,
saapuu pyhä jouluyö.

Juhlasoinnut jouluvirren
hartautta mieliin tuo,
sulattelee sydänkirren,
tyytymystä sieluun suo.
Vihannoiva joulupuu
onnestamme uneksuu.

Saavu joka kotiin Suomen,
saavu, Seimen Lapsi, oi!
Tuo'os tullessasi huomen,
jolloin joulun kellot soi!
Sydäntemme särje jää,
anna kaunis, kirkas sää!

- Atte Ennala

Kuva: Kirsti Liimatainen

Hyvä Sanoman joulunumero 1964. Kansikuvan tekijästä ei tietoa.

Joulukiireitä

On kohta joulu jälleen,
ja siks' on kiire meillä.
Käy joulun tuntu kurkistellen
kujilla ja teillä.

Me teemme ahkerasti
nyt yhtä sekä toista.
Niin sievän koltun, essunkin
ja muuta monenmoista.

Saa sisko kirjokankaat
ja veikko uudet sukat.
Ja siistit puvut tarvitsevat
Liisan nukkerukat.

On kiire kyllä tosin,
vaan mieli on niin hyvä.
Ja rinnan täyttää aavistellen
joulun rauha syvä.

- Helli Kaikkonen
(Hyvä Paimen 11-12/1975)

Kiireet ovat nyt ohitse, on aika levähtää. Kaikkeaa hyvää ja siunausta sinulle. Valoa kohti kuljemme, kohta kevät koittaa. Tähän vielä lopuksi tahdon jättää sinulle sadusta Kultakuoriaisen joulu säkeet, joita kultakuoriainenkin hyräili:

"Kauneinta maailmassa, kauneinta maailmassa... ja hyvää ja hyvää..."