Ruben Nyström: Afrikan aarniometsän sankaritar!

Ruben Nyström

Afrikan aarniometsän sankaritar

Kuvaus Mary Slessorin ihmeellisestä elämäntyöstä

Suomentanut J.V. Ilkka 

Satakunnan kirjateollisuus, 1951

152 s.

Tarina saa alkunsa vuoden 1859 joulusta. Mary Slessor, 11-vuotias skotlantilais-tyttö Dundeesta värjöttelee ulkona ohuissa pukimissa. Ulos hänet on ajanut juovuksissa oleva isä. Mary on nuoresta iästään huolimatta työssä  tehtaassa, kutomakoneella. Työ on puolipäivätyötä, joka alkaa kello 6 aamulla. kun tehtaan pilli soi.  Päivällistunnin jälkeen Mary käy koulua.

Maryllä on yksi haave. Päästä lähetystyöhön Afrikkaan, Kalabariin. Tosin Mary on ujo. Varsinkin miesten seuraa hän välttelee. Mutta katupoikia hän ei pelkää, vaan saarnaa heille ujostelematta ja pellkäämättä, ei palopuhein, vaan sydämellisellä lämmöllä ja pelottomuudella.

Mary käy jo kolmattakymmennettään , kun hänen toiveensa vihdoin täyttyy ja hän pääsee lähetystyöhön Afrikkaan, tuohon rakkaasen Kalabariin, maahan, jossa "sairaus ja kuolema olivat alituisia vieraita, sillä sen ilmasto oli maapalon epäterveellisimpiä. Se oli läpipääsemättömien ja myrkkykäärmeiden maa. --- Siinä maassa asui kansa --- --- jonka elämäntavat näyttivät olevan metsän petojenkin tapoja alkeellisempia ja jonka julmuus ja verenhimo ylittivät järjellisyyden rajat."

Olen luokitellut tämän pienen teoksen elämänkerraksi, vaikka kuvauksellisesti tämä ei ole mitenkään laaja ja moniulotteinen. Maryä ja hänen pelottomuuttaan ylistetään vähän turhankin paljon. Toisaalta täytyy myöntää, että lähteä yksinäisenä valkoisena naisena keskelle pimeintä Afrikkaa on rohkea teko puhumattakaan siitä, että asettuu asumaan näiden länsimaisesta sivistyksestä tietämättömien,  taikakuskoisten ja julmien alkuperäisten afrikkalaisheimojen keskuuteen puhtaasta rakkaudesta heitä kohtaan on kunnioitettavaa. Tämä pieni elämäkerrallinen kuvaus on kuitenkin lähinnä lapsille suunnattu seikkailutarina.

Itselleni tämä ei kuitenkaan ollut seikkailua, vaan lähetystyön historiaa. Ja tuosta arjesta, kulttuuriristiriidasta olisin halunnut lukea enemmän. Sopeutumisesta ja keinoista selviytyä vieraan kulttuurin keskellä. Kuinka päästä yhteyteen vierasta kieltä puhuvien kanssa ja niin edelleen.

"Niille, jotka kotimaassa pitivät puheita luonnonkansojen onnellisesta ja sopusointuisesta elämästä, Maryllä oli joitakin totuuden sanoja varattuna, milloin tahansa hän sai tilaisuuden näiden lausumiseen. Jokainen vastustaja joutui perääntymään, kun hän kuvaili leimuavin sanoin, mitä "pakanuuden onni ja sopusointu" todellisuudessa on."

Esimerkkinä voidaan mainita heimon tapa surmata lapset, jotka ovat syntyneet kaksosina pahojen henkien pelosta. Mary ottikin näitä lapsia hoteisiinsa pelastaen heitä ja saaden muutosta aikaan.

Mary meni Afrikkaan yksinäisenä naisena. Hän meni naimisiin itseään 18 vuotta nuoremman miehen kanssa. Tämä kuitenkin sairastui Afrikassa ja joutui lähtemään muuttaen Amerikkaan, jossa sitten kuoli. Mary jatkoi työtään käyden välillä kotimaassaan lepäämässä. Hän oli matkustamassa takaisin kotimaahan, kun sairaus vei hänen voimansa ja hän pääsi (vuonna 1915) lopulliseen lepoon kunnioitettuna ja mustoissa elävänä  Ma Akambana (suuri äiti). Hän oli elänyt Afrikassa hieman vajaan neljäkymmentä vuotta.

Tämä pieni teos on hieman vanhentunutta kielellisesti. Mary kuitenkin arvosti afrikkalaisiaan ja eli heidän tavallaan ja kulttuurissaan. On kuitenkin huomioitava, että kolonialismi oli vahvasti läsnä Afrikan oloissa ja Marystä tuli myös hallinnollinen  tuomari sen kansan keskellä, jossa hän eli. Hän käytti tuomarin valtaa kuitenkin omintakeisella tavallaan. Olisi mielenkiintoista lukea Mary Slessorista enemmänkin ja hieman monipuolisemmasta näkökulmasta. Erityisen mielenkiintoista olisi lukea jonkun afrikkalaisen kirjailjan näkökulma aiheeseen.

---

Anu on myös lukenut Mary Slessorista ja Calabarin kaksosista, tosin toisesta, englanninkielisestä kirjasta, jonka kansikuva on hänen mielestään naurettava, vaikka tarina itsessään ei olekaan pölhö.

---

Porin lukuhaaste kohta 27: Kirjassa rikotaan muuta kuin lakia. Mary rikkoi mm. kulttuurisia tapoja ja käyttäytymissääntöjä. Hän ei esimerkiksi käyttänyt Afrikassa moskiittoverkkoa, kuten muut, vaikka asui suoalueella.