Jacqueline Woodson
Ruskea tyttö unelmoi
Alkuteos: Brown Girl Dreaming
Suomentanut Katja Laaksonen
S&S, 2021
288 + 1 s.
"Jokainen voikukan puhallus kerrallaan / ja aina kuin Tuiki tuiki tähtönen / iltaisin mua katsellen soi / toiveeni on aina sama.
Jokainen pudonnut ripsi / ja kesän ensimmäinen kiiltomato kerrallaan... / Unelma pysyy.
Mitä toivoit? / Tahdon kirjailijaksi.
Jokainen kruuna / ja päiväunelma ja öinen uni / jopa kun ihmiset pitävät suuruudenhulluna...! /
Tahdon kirjailijaksi.
Jokainen auringolasku ja auringonnousu ja jokainen / kylmää ikkunaa vasten laulettu laulu kerrallaan:
Halki vuorten, / Halki meren ---- "
Jacqueline Woodsonin Ruskea tyttö unelmoi on eloisa teos, täynnä pieniä lapsuuden ja kasvuosien muistikuvia. Omaelämäkerrallista aineesta sisältävä teos valottaa kirjailijan elämää Ohiossa, jossa isä asuu, Etelä-Carolinan Greenvillessä, jonne äidin kanssa muutetaan isovanhempien luokse ja New Yorkissa, jonne äiti muuttaa. Eletään aikaa, jolloin ihmisoikeustaistelut olivat ajankohtaisia. Perhe, ystävät, naapurusto, monet arkiset asiat kielenkäytöstä lapsuuden tuoksuihin elävät näissä pienissä säkeissä.
Säkeissä - nyt, kun kirjoitin tuon, niin huomasin, kuinka sanat voivat viedä moneen suuntaan. Sanojen voiman ja ilmaisukyvyn on löytänyt myös Jacqueline, joka unelmoi kirjailijuudesta.
Teoksen tyyli on hyvin lapsenomainen, silti vaikuttava, niin kuin naivistinen taide. Teksti on rohkeaa, arkailematonta ja keveää. Keveyden takana kuitenkin on ilmaisun voimaa. Itse ajattelin lukiessani, että näinkin voi elämää lähestyä. Näinkin voi asioita kuvata - säe säkeeltä.
Nämä eivät kuitenkaan ole runoja, vaikka lyyrisyyys hieman pilkottaakin paikka paikoin. Nämä toimisivat yhtä hyvin suorasanaisena, toisenlaisena tekstiasetteluna. Välillä pohdin, miksi sanat on jaoteltu siten kuin ne on jaoteltu. Mikä ero on lauseella, virkkeellä ja säkeellä? Itse olisin rivittänyt tekstin osin toisella tavalla (kuten olen tehnyt tekstiotteessa).
Tämä oli hieno lukukokemus. Hauska, ymmärrettävä, tajuntaa laajentava, näkökulmaa avartava. Yllättävää oli teoksen uskonnollinen puoli. Jehovan todistajien elämää on harvemmin kuvattu profaaneissa teoksissa. Itselleni tuo elämä on tuttua (en itse ole Jehovan todistaja) ja oli erikoista huomata, kuinka samanlaisena se esiintyy niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa, kuinka samanlaisena se on pysynyt 1960-luvulta nykypäiviin.
Omalaaatuinen, persoonallinen teos, jonka voisin hyvinkin lukea uudelleen. Tässä on jotain mitä tahtoisin selventää itselleni. En esimerkiksi ymmärtänyt, nähnyt, löytänyt nimiölehdellä mainittuja viittauksia eri teoksiin. Sen sijaan löysin muita viittauksia. Olisi kiintoisaa tutustua kirjoittajan mahdollisesti muihin kirjoittamiin teoksiin. Teos on saanut Astrid Lindgren muistopalkinnon vuonna 2018. Alkuteos on ilmestynyt 2014.
---
Pohjoinen lukuhaaste kohta 25: Kirja, joka käsittelee tasa-arvoa, Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö unelmoi
USA:n osavaltiovalloitus: Ohio
--
Teoksesta muualla:
Siniset Helmet, jossa blogisti nautti "Eniten iskevästä kielestä ja elämäkerrallisesta metafiktiosta".
Olen joskus pohtinut tämän lukemista. Kuulostaa hyvältä!
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi. Vaikka tässä onkin Jehovan todistajista niin tämä ei ole niinkään uskonnollinen teos. Tämä on pienen lapsen elämää ja kasvuprosessia omaan ilmaisuun ja näkemykseen.
PoistaUskonnollisuus ei vaivaa minua lainkaan. Tosin Jehovan todistajiin suhtaudun melko nihkeästi.
Poista