Heather Morris: Kolme sisarta!

 

Heather Morris

Kolme sisarta

Alkuteos:Three sisters

Suomentanut Kristiina Drews

Aula & Co, 2022

469 s.

Nimiölehdellä on sanottu: Teos on fiktiota. Tarinan pohjana on kuitenkin todelliset henkilöt, jotka kirjailija on tavannut, ja tapahtumat. 

Minun täytyy myöntää, että olen suhtautunut hieman skeptisesti näihin Heather Morrisin kirjoihin, enkä siksi ole lukenut hänen aiempia teoksiaan. Tämä Kolme sisarta kuitenkin kiinnosti minua ei niinkään holokaus-kuvauksena, kuin kolmen sisaruksen tarinana. Ja kyllä, tämä teos hieman lievensi skeptisyyttäni. Todellisuus, aitous fiktionkin takaa on löydettävissä, kun teoksen lopussa on valokuvaliite. 

Tosin skeptisyys kerrontaa kohtaan on läsnä tyttöjen kuvauksessa.

Kiivas Cibi, sisukas Cibi --- ---- voi sitä, joka asettuu hänen tielleen. Kun hän kiivastuu hänen vihreisiin silmiinsä syttyy keltainen kiilto.

Magda, kaunis ja lempeä Magda --- --- Magdan suuret. siniset silmät suuntautuvat häneen, ja Menachem aistii tyttärensä rakkauden. Tajuaa, että tyttö on ikäistään kypsempi, että hänessä on myötätuntoa --- --- kiihkeää halua pitää huolta muista ihmisistä.

--- ---- Tyttöjen äidille Menachem on luonnehtinut Liviä villikoksi, joka karkaa susien matkaan ja murtuu kuin hento taimi, jos joutuu ahdinkoon, Livin läpitunkevan siniset silmät ja siro vartalo tuovat mieleen metsän faunin, helposti säikkyvän ja valmiin säntäämään pakoon.

Mikä mahdollisuus on, että yhdellä on vihreät silmät ja kahdella siniset silmät. Täytyi hieman lukea lisää asiasta ja kyllähän se on mahdollista. Vanhempien silmien väristä ei teksissä tosin puhuta mitään. Eikä silmien värillä tarinan kannalta ole oleellista merkitystä. Miksi siis kirjoittaa silmien väristä, paitsi, jos silmien värillä on jotain merkitystä luonteen kanssa? Ja pöh. Huomaan ajattelutavassani hirveätä stereotypiaa, kun takerrun silmien väriin. En vain voi olla kummastelematta tuota väriyhdistelmää.

Sisarukset Cibi, Magda ja Liv ovat slovakian juutalaisia. Heidän isänsä Menachem on ensimmäisessä maailmansodassa haavoittunut, saadun luodin niskaansa ja sitä ollaan nyt poistamassa, koska se on alkanut liikkua. Ennen leikkaustaan isä pyytää tyttäret luokseen ja pyytää heitä vannomaan, että tytöt "pysyisivät aina yhdessä". 

Isä kuolee leikkaukseen ja tytöt jäävät äitinsä kanssa. Tulee sota ja Slovakiassa Hlinkan kaarti laittaa natsien käskyjä toimeen. Toisen maailmansodan aikainen Euroopan kartta on toinen asia, joka alkaa mietityttää minua. Oliko toisen maailmansodan aikaan sellaista valtiota kuin Slovakia. Eikös Tsekkoslovakia jakautunut Tsekkiin ja Slovakiaan vasta vuosia myöhemmin. Tästäkin minun täytyi ottaa hieman selkoa ja huomasin, että tietoni olivat tältä osin hyvin vajavaiset. Tässä teoksessakin viitataan Tsekkien puoleen, mutta suurimmaksi osaksi puhutaan Slovakiasta. Loppupuolella taas puhutaan Tsekkoslovakiasta. Pientä epäloogisuutta siis näiden kahden välillä on löydettävissä.

Hlinkan kaarti tulee eräänä päivänä hakemaan Liviä, joka on nuorin perheen tytöistä. Seikka, mikä minua myös hieman kummastuttaa. Miksi aloitetaan nuorimmasta? Cibi vanhimpana lähtee Livin mukaan. Heidät kuljetetaan Auschwitzin keskitysleirille, josta myöhemmin Birkenauhin. Magda ei ole ollut kotona, kun Liviä on tultu hakemaan. Magdaakin Hlinkan kaarti myöhemmin tavoittelee, mutta tyttö piilottelee naapurinsa ullakolla ja metsässä, löytämässään luolassa. 

Eräänä päivänä hän näkee metsässä yksinäisen Iriksiin kuuluvan kasvin, joka valaa häneen "sisua ja toivoa".

Myöhemmin, sodan loppuvaiheissa, kuolemanmarssilla, hän kertoo tuon kukan tarinan  sisaruksilleen, valaen heihin sisua ja toivoa. Sillä Magdakin jää lopulta kiinni ja kuljetetuksi Birkenauhin.

Heather Morrisin kolme sisarta on fiktiivistä historiaa. Kerronnallisesti sujuvaa, tuttua ainesta monista muista samaa aihetta käsittelevistä tarinoista. Tytöt selviävät hengissä, vaikka joutuvat kohtaamaan monet kärsimykset. Toisaalta heillä on tukea toinen toisistaan, mutta myös vartijoista, jotka kohtelevat heitä "hieman paremmin", osoittaen pieniä inhimillisyyden piirteitä. Nämä keskitysleirivartijat, joiden nimet on mainittu on jälleen seikka, joista minun täytyy ottaa hieman selkoa. Tässä suhteessa historia ja kerronnallisuus luovat hämmentävää ristiriitaa joiltain osin. Inhimillisyys, jota tytöt kohtaavat joiltain tahoilta ei saa palkintoa sodan loppuselvittelyissä, lienee jäänyt kovin vähäiseksi suuressa kuvassa. 

Kolme sisarta ei kerronnallisesti tarjonnut mitään erityisen suurta ja uutta näkökulmaa. Ehkä fiktiivisyys hieman verottaa. Toisaalta fiktiivisyys antaa tarinalle joustavuutta ja ilmavuutta. Myös ajassa harppominen teoksen jälkipuolella jättää paljon ilmaa rivien väliin, mutta toisella tavalla.  Teos on yllättävän paksu. Puolet kertoo natsihallinnon keskellä taistelemisesta, jälkiosa syyllisyyden tunteista selviämisestä, uudesta elämästä Israelissa, jonne sisarukset ja enon perhe myöhemmin muuttavat. Tuo syyllisyyden tunne onkin mielenkiintoinen yksityiskohta. Miksi selviytyneet tuntevat syyllisyyttä? Miksi heidän täytyisi tuntea syyllisyyttä?Teoksen loppupuolella on lista kysymyksiä lukupiireille ja yksi niistä koskee Magdan syyllisyydentunteita, kun hän ei joutunut kokemaan yhtä paljon kärsimyksiä kuin sisarensa, joutuessaan keskitysleirille vasta paria vuotta myöhemmin kuin he. Minusta syyllisyyskysymystä voisi pohtia laajemminkin kuin Magdan osalta. 

Kaiken kaikkiaan, kerrotuksi tulemisen näiden kolmen sisaruksen tarina ansaitsi. 

Haluan tähän loppuun vielä laittaa tämän juutalaisen Hanukka-rukouksen, jonka Liv sai poikaystävältään tullessaan päivälliselle, vai oliko se illallinen.

Barukh ata Adonai Eloheinu Melekh ha-olam, Ŝe-asa nisim la-avoteinu v-imoteinu ba-yamin ha-heim ba-zman ha-se. Kiitetty olet sinä, Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka suoritit ihmetekoja isillemme noina päivinä, tähän aikaan.

Kysymys siitä, missä oli Jumala, kun kaikki tämä tapahtui on varmaan monien mielessä. En nyt lähde teologiseen pohdintaan kärsimyksen problematiikasta, miettiköön sitä itse kukin tykönään. Jotain teoksen kokonaiskuvasta tämä kuitenkin kertokoon. Cibikin on menettänyt uskonsa. Toisin kuin Magda, hän ei rukoile, kunnes muisto pikkusisko Livin syntymästä tuo hänen mieleensä isä-Menachemin sanat.

Juuri ennen  nukahtamista hän muistaa vielä yhden yksityiskohdan kun hän oli lukemassa iltarukousta, isä tuli hänen ja Magdan yhteiseen huoneeseen sanomaa,n että oli aika nukahtaa, että Jumala olisi  seuraavankin päivänä kuuntelemassa hänen rukouksiaan, Jumala olisi täällä huomennakin.

Cibin silmät rävähtivät auki. Hän tarttuuu Mishkan käteen. Jumala on täällä tänään.

---

Muualla arvioitu:

Kirjasähkökäyrä:  Kolme sisarta tärkein teema oli toivo. Toivo siitä, että vapaus koittaisi ja keskitysleirivangit selviytyisivät hengissä elämään ihmisarvoista elämää. 

Kirjojen kuisketta: Morris kertoo sisarusten tarinan kauniisti. Suorasanainen ja kikkailematon teksti muodostaa tehokkaan kontrastin traagisille tapahtumille. 

Yksi luku vielä:  Mutta se voima ja lohtu, jota he toisistaan saivat tekivät tästä kirjasta kauniin.

Mustelmiinan mietteitä: Kun edes yrittää ymmärtää kaikkia niitä kauheuksia, mitä jotkut ovat kokeneet, voi taistella sen puolesta, ettei vastaavaa enää ikinä tapahtuisi.