Ester Toivonen-Siirala
Lapsuuden ympyrät
WSOY, 1967
Kuvitus: Satu Siirala
235 + 1 s.
Pieni arkisia tapahtumia, lapsuusmuistoja, hieman pakinatyyliin kirjoitettuja sisältää tämä teos. Tosin jotkut näistä tarinoista saavat ihokarvat kärvistelemään pelottavuudessaan tai muun tunteen lävistäessä lukijan tajuntani. Sijoittuu jonnenkin 1920/30-luvulle. Ester Toivonen on tunnetuimpia suomalaisia missejä. Hän on vuoden 1934 Miss Eurooppa. Ester Toivonen on tullut suomalaisille tutuksi myös elokuvista (mm. Kaivopuiston kaunis Regina ja Katarina ja Munkkiniemen kreivi).
Tässä oli paljon Haminan historiaa, arkkitehtuuria perhe-elämän ja kasvatuksen ohella. Yleisvaikutelmaksi jäi ihan mukava lukukokemus, joskin ne muutamat "tarinat", joita entisaikaan suusta suuhun kerrottiin, saivatkin vähemmän mukavia tuntemuksia aikaan. Vaikea sanoa, onko ne ihan oikeasti tapahtuneita, vai juttuja, joita kerrottiin tosina, mutta lapsuuden auringkoiseen, valoisaan ja turvalliseen maailmaan, jota Toivonen-Siirala ensisijaisesti kuvaa, ne tuo pienen jännitteen. On teoksessa myös huumoria. Täytyy sanoa, että yhdessä kohtaa nauroin ihan ääneensä lukiessani.
"Ensimmäinen kirja, jonka sain lukea rehellisesti ja rauhassa - Aapisen ja koulukirjojen jälkeen - oli Genoveeva. --- --- se sai pienen tytön sydämen pullolleen sääliä. Eipä ihme että sen jälkeen eivät Pikku Veran seikkailut tuntuneet paljon miltään." Mutta ei kaksi kolmannetta ja sellaiseksi sain perheen vanhalta ystävältä Valdemarilta Tuomo sedän tuvan. Se oli oikea jymypaukku. Sitä lukiessani ainoan kerran elämässäni melkein kadehdin poikia. Heistähän kasvoi miehiä, jotka voivat mennä sotaan ja tappaa kaikki kurjat orjanomistajat. Vähitellen kaunis, vaalea Eeva himmensi vääryyttä kärsineen Genoveeva-paran muiston mielestäni."
Varmasti ihana kirja. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle.
VastaaPoistaEster Toivosen serkku oli Helvi Hämäläinen, asian HH mainitsee muistelmissaan.
VastaaPoistaMinun mielestäni yksi parhaimpia lapsuusmuistelmia. Kirjoittaja on onnistunut säilyttämään lapsen näkökulman, sen eloisuuden, mystisyyden, vallattomuuden, ajattelemattomuuden ja järkyttävyyden.
VastaaPoistaOlen tosi paljon lueskellut erilaisia elämäkertoja ja niistä parhaita ovat lapsen näkökulman osalta myös Eeva Kilven ja Katriina Rinteen kirjat, samoin Sirkku Talja-Larrivoiren.
Hyviä kokoelmia ovat esimerkiksi Löytöretki lapsuuteen, josta löytyy mm. Helvi Hämäläisen kuvausta, jossa kertoo hyvin lämpimään sävyyn Lempi-tädistään, Ester Toivosen äidistä - sekä sellainen kooste, kuin Miten meistä tuli kansanedustajia. Ihminen on jatkumo, jossa lapsuus ja sen merkillinen merkityksellisyys kuultaa vuosien läpi, joskus sanoitettuna niin, että se avautuu toisillekin:)
Kiitos kommentista. Eeva Kilven muistelmia olen ajatellut, että ainakin lapsuusaikaan olisi kiva tutustua.
Poista