22 heinäkuuta 2019

Anni Polva: Leena ja kaksoset! Naistenviikko 2019 viides kirja!


Anni Polva
Leena ja kaksoset
Karisto 1962
172 s.

Tänään, Leenan, Matleenan, Leenin ja Lenitan nimipäivänä naistenviikkohaastekirjakseni valikoitui Anni Polvan tyttökirja Leena ja kaksoset.

Leena on 10-vuotias tyttölyseolainen.Hän asuu isän,äidin ja kaksosisarusten Mian ja Karin kanssa omakotitalossa. Anni Polva tunnetaan ennen kaikkea Tiina-kirjoistaan. Leenassa ja Tiinassa on paljon samaa. Molemmat ovat reippaita meneviä tyttöjä, joille sattuu ja tapahtuu. Tyttöjä, jotka tekevät ennen kuin ajattelevat loppuun asti. Kuitenkin Leena ei ole samalla lailla poikatyttö kuin Tiina. Leenan paras kaveri on Kirsti,rikkaan perheen tyttö, joka saa vanhemilta kaikkea paitsi ei sitä huomiota, mitä tyttö ennen kaikkea kaipaisi.

Leena ja kaksoset on sikermä sattumuksia, joita Leenalle tapahtuu niin kotona kuin koulusssa.Eletään 50-lukua ja Leenan suuri toive on saada punainen nahkatakki, koska "kaikilla muillakin on". Kun mummo tulee vierailulle, ostaa tämä Leenalle takin, mutta kukaan koulutovereista tuskin huomaakaan sitä.

Naistenviikon teeemaa ajatellen Leena on naisellisempi tyttölapsi kuin Tiina. Leena on kiinnostunut fimitähdistä, joiden kuvia hän kerää vihkoon. Leena haluaa myös leikata hiuksensa takaa lyhyeksi ja saada otsalle kiharat. Äiti ei suostu siihen eikä isäkään äitiä myötäillen. Leenan äiti on humoristisempi kuin Tiinan äiti, jos on kyllä tiukka ruokailuissa ja eräissä muissakin asioissa. Isä sen sijaan muistuttaa hieman Tiinan isää, mutta on kyllä hiukan tiukkaluontoisempi,vaikka ostaakin huutokaupasta 50 markalla laatikollisen paperinukkeja ja filmitähtien kuvia Leenalle.(Huom. Rahan arvo oli toisenlainen). Leenan mummo sen sijaan on mummomaisen hyväntuulinen, kutoo sukkaa ja myötäilee tytön toiveita, jos ei suoraan, niin kiertäen, kuten tukka-asiassakin  antaessaan kaksosille luvan ottaa sakset, mistä on seurauksena kampaamokäynti.

Mitä itse vähän mietin on muutamat ajatukset, jotka on pistettävä "lasten suusta kuulluiksi", mutta jotka ei tänä päivänä olisi ihan korrekteja.  Myös Leenan touhut pistävät  mietteliääksi tansseineen ja kiinnostuksineen ikää (10 vuotta) vastaamattomilta. Itse en esimerkiksi osaa ajatelle, että edes 50-luvun 10-vuotiaat tyttölapset olisivat nahkatakkeihin pukeutuneita, mutta  mene ja tiedä, ehkä erehdyn.

Leena on Tiinan tapaan myös hyväsydäminen ja kun hän tutustuu köyhään ränstyneessä mökissä asuvaan perheeseen saa 10 000 markan lapsilisärahat (tai oikeastaan Leenan säästöt, jotka Leena on päättänyt ajatuksissaan antaa vaihdossa äidille) uuden omistajan. Hyväntekeväisyystekoa lähtee isä selvittämään Leenan kanssa, mutta nähdessään perheen tilanteen ei asiasta puhuta enempää.

Myös kaksoset Mia ja Kari toilailevat sitä sun tätä . Heidän ikää ei mainita, mutta ilmeisesti alta  kouluiän kuitenkin.

Annipolvamaista episoditarinointia ilman juonta, pienen tytön elämää arjessa ja  juhlassa.

Naisena olemisesta ja tyttöydestä:

"En minä viitsi, koska minä en osaa .Minä olen vain tyttö enkä minä voi kaikkea osata."

Näin toteaa Mia, kun hän yrittää kaksoveljensä lailla hörpätä vettä ja suikuttaa sitä sateena kasvoilleen kuin valas.
---

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti