Jules Verne: Kahden vuoden loma-aika!

Jules Verne
Kahden vuoden loma-aika
Alkuteos: Deux ans de vacanses
Mukaillen suomentanut Anni Swan
Otava, 1990 (10. painos)
215 s.


"Jospa olisikin siivet kuin linnuilla, jotta voisi lentää kauas avaraan maailmaan, ihmisten ilmoille."

Kahden vuoden loma-aika on Robinson Crusoe -henkinen seikkailukirja. Lähtötilanteessa viisitoista koulupoikaa on lähdössä Uuen-Seelannin Aucklandista muutamaksi lomakuukaudeksi laivaristeilylle. Eteenpäin-kuunarin miehistön ollessa vielä lähtöä edeltävänä iltana hummailemassa tai muuten poissa laivalta, pääsee kuunari jostain syytä ajelehtimaan vapaana merelle. Tarina saakin alkunsa siitä, kun 8-14-vuotiaat poikalapset yrittävät selviytyä myrskyävällä merellä, ajautuen lopulta autiolle saarelle. Tämä selviää poikajoukolle vähitellen.

Pojista suurin osa on englantilaisia, muutama amerikkalainen ja yksi ranskalainen. Yksi pojista ei ole koulun oppilas, vaan laivapoika Moko.  Englantilaisen Robertin ja ranskalaisen Henrin välit eivät ole oikein hyvät. Amerikkalainen Gordon yrittää tasoitella tunnelmia.

En tiedä, kuinka hyvin Anni Swanin mukailtu suomennos vastaa alkuperäistä tekstiä. Kirja oli kyllä ihan kiinnostava, joskaan en oikein tykännyt kaikesta toiminnasta. Minusta tuntui karsealta ajatella, että alaikäiset lapset joutuvat tappelemaan roistoja vastaan ja ampumaan näitä hengiltä ilman mitään tunnontuskia. Tarinassa on myös joitakin loogisuusongelmia, jotka laittavat mietteliäiksi, kuten se, kulkevatko ketut  laumoissa. Minun ymmärtääkseni ketut saalistavat yksikseen toisin kuin sudet. Myös panttereiden ja jaguaarien suhteen olen epäileväinen laumassa elämisen suhteen. Kerronnan kronologisuus on myös vähän kyseenalainen ainakin yhdessä kohdin, kun puhutaan talventulosta toukokuussa, sitten hypätään syyskuuhun, jossa valitaan uusi johtaja ja palataan kesäkuuhun.

Poikajoukko selviytyy koettelemuksestaan kummallisen hyvin, mitä nyt yhdessä vaiheessa poikajoukko jakautuu kahtia, kun Robert kolmen muun pojan kanssa lähtee omille teilleen.Hekin kuitenkin palaavat lopulta takaisin, kun Henri pelastaa Robertin hengen. Jännitteet ja yksinäisyys, koti-ikävä sivuutetaan aika kevyesti. Ainoastaan Henrin pikkuveljen Paulin mielenliikkeitä vähän sivutaan. Miksi vilkas ja iloinen poika on äkkiä muuttunut jöröksi ja alakuloiseksi?

Jules Verne tunnetaan mielikuvituksellisita seikkailukertomuksistaan, jotka ovat olleet aikaansa edellä joissain suhteissa. En kuitenkaan oikein osaa kuvitella leijan avulla korissa yllös nousevaa 14-vuotiasta poikaa. Kuumailmapallo on eri asia, mutta leija...

Kirja on luettu myös Oksan hyllyllä, jossa teoksen painoasun kansi on humoristisempi. Yksi pojista on pättänyt kesyttää nandun ratsukseen, mutta ilmalentohan siitä tulee.

.............

Tällä mukana Kirjoja ulapalta -haasteessa.

----------

Jos Kahden vuoden loma-aika on jossain määrin Robinson Crusoen innoittama, niin ymmärtääkseni  tämä on puolestaan innoittanut William Goldingin Kärpästen Herra -teosta ainakin jossain määrin. Itse en ole teosta lukenut. Sen sijaan olen joskus muinoin lukenut Sven Wernströmin Salaisten saari -teoksen, jossa  on samaa tematiikkaa, ja jonka teoksen lukisin mielelläni uudelleen.  Näissä teoksissa on ymmärtääkseni enemmän sisäisistä ja psykologisista jännitteistä kuin nyt lukemassani Kahden vuoden loma-ajassa. Mene ja tiedä sitten, miten näitä jännitteitä on käsitelty Vernen alkuperäisteoksessa.