Anne Frank: Päiväkirja!

Anne Frank 

Päiväkirja 12. kesäkuuta 1942 - 1. elokuuta 1944

Uusi laitos: Toimittaneet Otto M. Frank ja Mirjam Pressler

Hollanninkielinen alkuteos: Het Achtehuis. Dagboekbrieven12 juni 1942- I augustus  1944. Herziene en vermeerde editie ilmestynyt  Alankomaissa 1991,

Suomentanut Anita Odé

Tammi 2002

421 s.

Kannen suunnittelu: Laura Lyytinen

 

 

Olen joskus muinoin lukenut Anne Frankin päiväkirjan aiemman, lyhyemmän ja karsitun teoksen, ja toki paljon muutakin aiheesta kirjoitettua. En kuitenkaan muistanut kovinkaan paljon. Tuntui hassulta, kun ensimmäinen tutulta kuulostava lause, joka alkoi vilkkua muistissani oli maininta siitä, kuinka Peteristä oli alkanut tuntua, että hänestä tulisi rikollinen. 

Anne Frankin päiväkirja on klassikkoteos, muodostunut symboliksi kaikista niistä natsisaksan vainouhreista, joiden elämä loppui liian lyhyeen ihmiskunnan mielettömyyden takia. Anne Frank oli saksanjuutalainen, syntynyt 12.6.1929. Ensimmäiset neljä vuotta hän asui perheensä (isä, äiti ja sisko Margot) kanssa Frankfurtissa, jonka jälkeen perhe muutti Hollantiin vuonna 1933, syynä lisääntyneet juutalaisvainot ja heitä vastaan kohdistetut lait.

Anne kävi Montessori-lastentarhaa kuudenteen ikävuoteen asti, jonka jälkeen siirtyi hollantilaiseen kouluun. Anne, vaikka oli siis saksalainen syntyperältään oppi nopeasti hollanninkielen ja kirjoitti hollanniksi.  Hänestä tuli hollantilainen. Päiväkirjansa loppupuolella hän kyllä suomii hollantilaisia kuulemastaan tiedosta, että sodan loputtua saksasta paenneet juutalaiset joutuisivat lähtemään pois Hollannista. 

Anne Frankin päiväkirja on nuoren tytön kasvua ja ajatuksia vaikeissa oloissa. Siinä on toivoa ja unelmia, mutta kuten tiedämme, se toivo sammui jonkun kavaltaessa "maan alla" eläneen perheen. Sillä Saksan vallatessa Hollannin juutalaisvainot levisivät sinnekin ja Frankin perhe sekä muutama tuttu piiloutuvat "Salaiseen siipeen". Kaksi vuotta vailla aurinkoa, vailla luonnon tuomaa iloa ja elämänvoimaa. Kaksi vuotta kahdeksan henkeä sulloutuneina ahtaisiin, rajoittuneisiin oloihin. Päiväkirja on ollut Annelle varmasti pakopaikka, selviytymiskeino, johon purkaa turhautumistaan. 

Olen lukenut niin paljon juutalaisvainoista ja holokaustista, että tämä teos ei tehnyt minuun näin uudelleenluettuna kovin järisyttävää vaikutelmaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin kyynistynyt aiheelle. Kärsimys kyllä edelleenkin pistimen lailla vihlaisee.  Valokuvaliite tuo tekstin elävämmäksi ja todellisemmaksi. 

Muutama seikka, jotka nousivat tekstin lomasta erityisesti esille.

"Tulin kotiin vasta kello viideltä, koska olin ollut voimistelutunnilla (vaikka en koskaan saa voimistella muiden mukana, koska niveleni luiskahtavat helposti sijoiltaan) ja valinnut lentopallon luokkatovereilleni syntymäpäiväpelikseni."

Tämä kohta "hyppäsi silmille", koska itselläni on yliojentuvat ja lonksuvat nivelet. Piirre toi Anne Frankin jollain tavoin lähemmäksi oma elämää. 

 "Jeesus ei kerta kaikkiaan sovi kovin hyvin yhteen hanukkajuhlan kanssa." 

Isä Frank oli päättänyt antaa Annelle lahjaksi Raamatun, siis Raamatun, johon kuuluu myös UT. Margot kysyi, aikoiko isä antaa sen Hanukka-lahjaksi. Hanukka on juutalainen juhla, jota vietetään suurin piirtein samoihin aikoihin kuin Joulua. Isä sanoi, että ehkä paremmin Nikolauksen päivän lahjaksi. Pyhän Nikolauksen päivää vietettiin Hollannissa 6. joulukuuta. Johon Margot totetaa nuo sanat, ettei Jeesus sovi yhteen Hanukan kanssa. Frankin perhe ei siis ollut mitenkään ääriortodoksinen juutalaisperhe.

Margotin ajatus minut mietteliääksi siitä syystä, että Jeesus oli juutalainen, eikä Hanukka näin ollen varmastikaan olisi ollut hänelle lainkaan vieras juhla. Toisaalta en tiedä, vietettiinkö Hanukkaa yleisesti siihen aikaan. Sen taustallahan on makkabilaisten aikaansaama temppelinpuhdistuksen vuosijuhla 165 eKr. En tarkoita tätä nyt minään uskonnollisena provokaationa, vaan mainitsen tästä siksi, että se, mitä Jeesuksesta ajattelemme, saattaa olla niin yksioikoista ja rajoittunutta.

Suomi-Bongaus: 

Anne kirjoittaa16.5.1944

Rouva: Se ei tole totta. Sinun mukaasi maihinnousu tapahtui jo viime vuonna, suomalaiset solmivat rauhan, Italia oli lopussa jo talvella, venäläiset olivat valloittaneet Lwowin, voi ei, en piitttaa enää sinun ennustuksistasi. 

Hmm. Solmivatko suomalaiset rauhan vuonna 1943. Eivät solmineet. Tämä kohta on siis hieman hämärä, enkä oikein tiedä, mihin Anne maininnalla viittaa. Hän viittaa Suomeen uudelleen 27.kesäkuuta 1944 ja vähemmän imartelevasti.

Suomi on tällä välin torjunut rauhantarjouksen, ja nyt neuvottelut on keskeytetty. Sitä he vielä varmasti saavat katua, senkin pölkkypäät.

Tämä maininta on ehkä enemmän Suomen sotahistorian kartalla. Tuo pölkkypäät kyllä kolahtaa. Anne ei päiväkirjassaan muutenkaan paljon kumartele. Hän on hyvin itsetietoinen, toisaalta myös herkkä ja rakastava, rakkautta ja ystävyyttä kaipaava.

---

Helmet 2023 -lukuhaaste kohta 5: Kirjassa ollaan maan alla. Tulkitsen "maan alla" tässä symbolisesti, kielikuvana.

---

Anne Frankista muualla:

Lukujonossa: "kummitellut mielessäni kuivakkana historiateoksen --- --- huomasin, että mielikuvani on kaukana todellisuudesta --- --- päiväkirjatekstit ovat mukaansatempaavia, eloisia ja huumorilla höystettyjä, vaikka ne kuvaavatkin kurjia oloja."

Sanoissa ja sivuilla:  "Yhden ihmisen mukana kuolee koko maailma sanotaan,"

Anki: "Kirjoitukset maalautuvatkin tietynlaisella dramaattisuudella, joka kuuluu ikään"