Kazuo Ishiguro: Klara ja Aurinko!

 

 

Kazuo Ishiguro

Klara ja aurinko

Alkuteos: Klara and the Sun 

Suomentanut Helene Botzov

Tammi, 2021

371 s.

Kazuo Ishiguron Klara ja aurinko alkoi kiinnostaa minua, luettuani teoksesta arvion jostain blogikirjoituksessa. Yleensä ei scifi, joksi tämän teoksen voi lukea, minua juurikaan kiinnosta. Nyt kuitenkin on niin, että saadakseni Helmet 2023 -haasteen suoritettua, oli minun löydettävä jokin scifi- tai tieteiskirja lukupinooni. Klara ja aurinko tuntui sellaiselta, jonka voisi lukea ilman väkipakkoa.

Klara ja aurinko oli todellakin kiintoisa teos. Sen päähenkilö ja minäkertoja on Klara-niminen KY, eli keinoystävä, toisin sanoen robotti. Nykyään puhutaan paljon keinoälystä, joten tämä on hyvin ajankohtainen teos siinä mielessä. 

Klara on siis robotti, joka hankitaan Josie-nimiselle nuorelle tytölle poistamaan yksinäisyyttä. Josie on sairaalloinen nuori tyttö, jonka sisko on kuollut. Josie on geenimuunneltu nuori. Josien naapurissa asuu Rick-niminen poika, jonka kanssa Josie on ollut lapsesta asti. Rickin äiti on valinnut toisin, kuin Josien äiti. Rick on muuntamaton. 

Ennen pitkää käy ilmi, että Klara on valittu Josien perheeseen tulevaisuutta silmällä pitäen. Äiti ei kestä ajatusta tytön kuolemasta. Klara, joka on Keinoystävienkin joukossa erikoislaatuinen persoona, älykäs ja oppivainen, haluaa auttaa Josieta tervehtymään, kun taas Josien äiti suunnittelee, että Klarasta tulisi Josie sitten kun Josieta ei enää ole. Klara toimii aurinkovoimalla. Klara suhtautuu Aurinkoon kuin henkilöön. Suopeaan ja hyväntahtoiseen henkilöön, joka voisi valaa Josieen parantavaa ravintoa.

Klara ja aurinko saa lukiessa hieman kahtalaiset tunteet. Samaistun hyvinkin Klaraan, niin robotti kuin hän onkin. Tässä tulee kirjailijan esille kirjailijan taidokkuus herättää tunteita. En yleisesti ottaen kannata kovin suuresti keinoälyä ja robotteja. Ajatus liian teknistyvästä maailmasta kammottaa minua. Klarassa ja auringossa teemana on paitsi kuolemaan liittyvät kysymykset myös ihmisyyden rajat ja olemus. Klarassa oli inhimillisiä piirteitä, mutta oliko hän ihminen, oliko hänellä sydän? Tämä on hämmentävää teoksen lopussa. 

Kerronta ei ole kovin tieteellistä. Sanasto on aika yleistajuista, mutta kuitenkin erilaista. Aluksi ajattelen tarinan sijoittuvan Japaniin (kirjailijan japanilainen tausta lie vaikuttanut), mutta sitten tulee ilmauksia, jotka vievät ajatukset Yhdysvaltoihin. Teoksessa ei ole kovin paljon ihmisiä eikä heistä puhuta nimillä päähenkilöitä ja muutamia sivuhenkilöitä lukuunottamatta. Josien äitiä kutsutaan Äidiksi, vain muutaman kerran rouva Arthuriksi ja muuten Klara puhuu henkilöille nimellä ja kolmannessa persoonassa, ei koskaan sinuttele. Kerronta on siis hyvinkin epätavanomaisen tavanomaista, jossa pienillä ratkaisuilla saadaan aikaan epätodellinen, tieteellisesti kehittynyt ja erilainen tunnelma ja aikataso kuin mitä elämme.

Huonetila oli jakautunut kahteenkymmeneen neljäksi lokeroksi ...  ---- Heidän päänsä lähes koskettivat toisiaan, ja he seisoivat siten, että kasvojen yläosa, silmät mukaan lukien, olivat ylemmän tason lokerossa, kun taas suu ja leuka oli ahdettu alempaan lokeroon.

Näistä lokeroista puhutaan eri yhteyksissä ja minun on hyvin vaikea päästä selville tästä lokerojutusta. Se on oikeastaan ainoa hieman mystisempi ja scifimpi asia kerronnassa. En myöskään päässyt selville, mitä ihmettä ovat ne pyörillä kulkevat monta savupiippua omaavat cooting-laitteet, jotka saastuttavat ilman. 

Kaiken kaikkiaan Klara ja Aurinko oli ihan hyvä lukukokemus. Erilainen, kuin mitä yleensä luen, mutta ajatuksia herättävä, kaunis ja koskettava tarina ihmisyydestä, ystävyydestä ja elämästä laajemminkin. Tämä teos ei kuitenkaan saa minua yhtään enempää Scifin puoleen, kuin aiemminkaan. Voisin ehkä kuitenkin lukea Ishigurolta jotain muutakin.

Tarkoituksellista vai tarkoituksetonta ristiriitaa kerronnassa?

Käännyimme kaikki taloja kohti, ja minulla oli ensimmäisen kerran tilaisuus katsoa Josien taloa kunnolla ulkoapäin. Se oli hiukan pienempi...

Rickin talo oli pienempi, eikä vain sen takia, että sijaitsi kauempana.

Kumpi talo siis oli pienempi?

---

Helmet 2023 kohta 21: Kirja on scifiä eli tieteiskirjallisuutta

---

Muualla blogeissa:

Tuijata. Kulttuuripohdintoja: Romaanin hienous ja monitasoisuus aukeaa pikkuhiljaa

Kirjaluotsi:  surumielinen, kaunis dystopia

Kirja hyllyssä bloggarin teos jätti kylmäksi, joskin hän luki teoksen ahmien.