Katsaus lukuvuoteen 2017!

Vuonna 2017 postasin kaikkiaan 133 kertaa, kaikki postaukset eivät olleet kirjaesittelyjä, joukossa oli myös yleispostauksia. Lukemistani kirjoista  viisitoista oli lainakirjoja, kaksi lainattu ilmaishyllystä ja kolmetoista kirjastoautolta.  Yksi kirja oli pyydetty arvostelukappale ja loput reilut sata kirjaa onkin sitten omasta hyllystä, aiemmin hankittuja tai vuoden aikana tehtyjä kirpputorilöytöjä. Kieliopintoja tuli harjoiteltua viiden englanninkielisen  kirjan kohdalla.

Tyttökirjoja luin 27 kappaletta, joista kielellisesti hauskin ja raikkain oli  Aili Tarvaksen Anneli seuraneitinä vuodelta 1920. Sittemmin olen saanut selville, että Aili Tarvas on yhtä kuin Aili Somersalo, jonka Päivikin satu kuuluu lapsuuteni tärkeisiin kirjoihin. Somersalon teoksiin tekisi mieleni tutustua laajemminkin.

Mitä muuten on sitten jäänyt mieleen luetuista?

Kaikesta lukemastani vahvimpana on mieleeni jäänyt  Jim Fergusonin One thousand white woman,  jonka kuvitteellinen, joskin teemaltaan todellisuutta sivuava teos sai minut itkemään.

Koskettavimpia lukukokemuksia oli myös Francine Riversin Vapauttava rakkaus. Se oli samalla myös omalaatuisimpia ja hämmentävimpiä vuoden aikana lukemistani kirjoista. Kaunis, rujo teos, jota kuvaamaan oli vaikea löytää sanoja.

Kaunein tarinan päätöstunnelma löytyy  Jean Websterin kirjasta Vehnäprinsessa.

 

Valoisin tarina oli eittämättä Enid Blytonin The Happy House Children , joka oli myös lapsellisin tarina. Vastavuoroisesti Synkin teos kerronnaltaan ja tunnelmaltaan oli puolestaan Barbara Dimmickin Matkalla huomiseen.









Monenlaista on siis tullut luettua, ihan kaikesta lukemastani en ole syystä tai toisesta postannut. Keskenkin on tainnut jokin kirja  jäädä. Tuleva vuosi taitaa lukemisen suhteen muodostua hieman yksipuolisemmaksi, mene ja tiedä, syynä se, että olen ajatellut jatkaa opintojani ja se muodostaa omat rajat lukemiselle ainakin alkuvuodesta, mutta katsotaan, mita vuosi tuo tullessaan.