Jesper Bugge Kold ja Mich Vraa: Tyttö valkoisesta laivasta

 

Jesper Bugge Kold ja Mich Vraa

Tyttö valkoisesta laivasta

Alkuteos: Pigen fra det store hvide skib

Suomentanut Salla Korpela

Saga Egmont, 2023

428 s.

 

 

 

 

Alku: Ehdin kokea vapautumisen huuman.

Loppu: Missä valtameren uumenissa lepää Titanic. Jutlandia.

Ajallisesti teos sijoittuu 1950-luvun alkuun, mutta kerronnallisesti alkaa vuodesta 1945, jolloin toinen maailmansota on ohi. Tanska vapaaa natseista. 

Teoksen päähenkilö on nuori sairaanhoitaja Molly Dahl.

Mollylle vapautuksen päivä ja sen tuoma euforia kansassa on kärsimyksen päivä. Molly on vahingokseen rakastunut Tanskan kansalaisuuden omaavan saksalaisen kanssa, joka tosin katoaa näyttämöltä sodan kentille.

Molly joutuu raa'an hyökkäyksen kohteeksi ja hakiessaan turvaa kotoaan, isä karkottaa hänet kotoa.

Molly on asunut ja toiminut sairaanhoitajana Odensessa, mutta hyökkäyksen jälkeen hän muuttaa muualle, kunnes vuosien kuluttua palaa Odenseen. Hän kuulee sairaalalaiva Jutlandiasta, jolle etsitään hoitajia. Jutlandian on tarkoitus lähteä Koreaan auttamaan Korean sodassa haavoittuneita YK-joukkoja. Molly saa hyvät suositukset esimieheltään ja astuu laivaan, matkalle kohti uutta.

Mollyn tarinan rinnalla seurataan pientä korealaista tyttöä, Yunia, joka orpona kulkee Pohjois-Koreasta kohti Etelää ja Pusanin kaupunkia. 

Kerronnallsesti Molly kertoo tarinaansa itse, minäkertojana, Yunin tarinaa seurataan kaikkitietävän kertojan kautta. Loppupuolella Molly joutuu vielä kerran kohtaamaan menneisyytensä ja paetessaan sitä Mollyn ja Yunin kohtalot kietoutuvat yhteen. 

Tyttö valkoisesa laivasta herätti kiinnostukseni Jutlandian takia. Laivan nimi oli tuttu tanskalaisesta tv-sarjasta Sairaanhoito-opisto.  Historiallinen viitekehys on todellisuutta, teoksessa mainitaan joitain todellisia Jutlandialla työskennelleitä henkilöitä, mutta teoksen päähenkilöt ja tapahtumat ovat fiktiivisiä.

Pidin tästä teoksesta. Tähän tarinaan upposi, eli päähenkilöiden myötä. Tunsi tuskaa, pelkoa, ihmetystä. Teos ei moralisoi, mutta jättää miettimään ratkaisujen taustoja ja oikeutuksia. Teoksessa on joitain sotaan liittyviä kuvauksia, jotka jättävät kysymyksiä. Erityisesti amerikkalaisten toimista Koreassa tai brittilentäjien toimista Tanskassa. Onko näin tapahtunut vai oliko kyseessä fiktio myös tältä osin. Jos kyse ei ollut fiktiosta, jää jäljelle sodan moraalittomuus. 

Muutamia huomioita:

"Marfanin oireyhtymä", hän sanoi. " Siis akuutti aortan repeämä. Hänet on leikattava  välittömästi.

Harvinaisen geneettisen sairauden toteaminen Juntlandialla hätkähdytti harvinaisuutensa takia. Myöhemmin puhutaan kaulavaltimon osittaisesta repeämästä ja vielä myöhemmin  Aortan aneyrysmasta ja mediastinumin heikosta erottumisesta mikä taas herättää kysymyksiä loogisuudesta, vaikkakin loppukiitoksissa kiitetään myös lääketieteellisten seikkojen läpikäymisestä.

"Pieni askel Yunille, mutta iso askel korealaisille siviileille." "Ihmiskunnalle", Amanda sanoo.

Tämä Mollyn ja Amandan vuoropuhelu on kiintoisa intertekstuaalisuudessaan. Kuumatkasta ja kävelystä kuun pinnalla, johon teksti ajatukset vie, ei ollut vielä tietoakaan 50-luvun alussa. Siksi tämä tuntuu hieman oudolta replikoinnilta. 

---

Helmet 2023 -lukuhaaste kota 20. Kirja kertoo naisesta, joka on matkalla.