Anna Amnell
Pako Tallinnaan
Lasten Keskus, 2006
136 s.
Kuvitus Matti Amnell
Ihastuin kovasti Amnellin aiempaan Kyynäränmittainen tyttö -teokseen, jonka historiallisfiktiivinen, hieman sadunomainen kerrronta imaisi mukanaan. Pako Tallinnaan on jatkoa lyhytkasvuisen Lucian vaiheisiin. Tällä kertaa Lucia matkaa Helsinkiin pitämään seuraa ja opettamaan luutunsoittoa 13-vuotiaalle Margareetalle. Lucia itse on 16-vuotias ja eletään vuodessa1562.
Margaretan isä on lyypekkiläinen kauppias, naimisissa uuden nuoren vaimonsa, Heblan kanssa. Kun Margaretan isä kuolee kulkutaudin seurauksena, Hebla haluaa naittaa Margaretan kaupunkiin muuttaneelle rikkaalle kauppiaalle päästäkseen tästä eroon. Margareta päättää karata Tallinnaan sukulaisten luokse. Hän ei halua mennä naimisiin. Hänhän on vasta lapsi ja sitä paitsi, hän on jo salaa kihloissa Lucian veljen Erasmuksen kanssa.
Margareta ja Lucia suunnittelevat pakoa ja he saavat avukseen Vilpun, Margaretan sukulaispojan, joka suunnittelee luostariin menoa. Mutta suunnitelmat muuttuvat, kun Hebla ilmoittaa, että viralliset kihlajaiset ovat huomenna. Mikä nyt eteen? Pakoon on lähdettävä aiemmin kuin on suunniteltu eikä merikään ole vielä jäässä.
Tämä oli ihan kiva, 1500-elämää ja oloja kuvaava teos. Täytyy kuitenkin sanoa, että tämä ei saanut samanlaista ihastunutta henkäystä aikaan, kuin Kyynäränmittainen tyttö. Ja minua vaivasi edelleen Lucian tietynasteinen sadunomaisuus. Minun on vaikea kuvitella, että 16-vuotias, lyhytkasvuinenkaan, neitonen, istuisi luontevasti satularepussa. Tämä hyperbolistinen kuvaus tekee kerronnasta hieman epäluotettavan, toisaalta lisää historiallisuuteen sadunomaisuutta. Toinen seikka, mikä hieman hankasi loogisuutta on Vilppu, josta mainitaan ensin Margaretan Raahen serkkuna, sitten mainitaan, että Vilppu osaa purjehtia, --- --- Vilppu on raumalainen ja sitten taas Hyvä kun pääsee isoisälleen rengiksi Raumaan. Tämä Rauman ja Raahen vaihtelu on hieman sekavaa, varsinkin, kun kaupungit ovat niinkin kaukana toisistaan kuin ovatkin, ja erityisesti, kun kerronta painottuu enemmän eteläiseen kuin pohjoiseen Suomeen: Turku - Häme - Helsinki -akselille. Juoni ja tapahtumat ovat aika löyhästi kerrottu, kerronnnan pääpaino onkin enemmän tapainkuvauksessa ja historiassa. Myös aiemmassa teoksessa mainittu Juhana-herttua liittyy kerrontaan mukaan, tuomalla puolalaisen vaimon Katarina Jagellonican muassaan maailmalta.
Kyllä minä kuitenkin vielä haluaisin lukea sen kolmannenkin osan, Lucia ja Luka. Ei tämä sentään niin tylsä tarina ollut.
Helmet 2025 -lukuhaaste kohta 15. Kirjassa ajaudutaan haaksirikkoon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti