28 joulukuuta 2022

Mave Binchy: Illallistarinoita


 

Maeve Binchy

Illallistarinoita

Alkuteos: Quentins

Suomentanut Liisa Honkasaari

WSOY, 2004 (2. painos)

Kannen suunnittelija: William Ireland

 

Tässä hän oli kaikkein paras ja tästä hän nautti kaikkein eniten. Tänään hän aikoi laittaa kaksi sitruunatorttua, suklaakääretortun, suklaavanukasta, keitettyjä päärynöitä, ison erän suklaalastuja, kaksi litraa nugaajäätelöä ja vadelmakastiketta.

Aah! Ollapa nuo kaikki nyt pöydällä edessäni, ympärillä ystävät ja läheiset, niin kylläpä nauttisin olostani. Ei sillä, että minun hirveästi tekisi mieleni suklaata, sitä kyllä löytyy, mutta kyllä tuollainen mukava listaus kummasti saa makuhermoja kutkuttamaan. Ihan mukavan tunteen saa aikaan myös tämä Maeve Binchyn -lukuromaani, jonka tarina sjoittuu hänelle tyypilliseti Irlantiin ja Dubliniin. Päähenkilö Ella Brady on valmistunut opettajaksi. Hän on vanhempiensa ainoa lapsi. Perhesuhteet ovat läheiset ja tärkeät ja ihmissuhteiden kuvauksessa Binchy onkin omimmillaan. Ella menee ja rakastuu Don Richardson nimiseen sijoitusasiantuntijaan, joka tosin on naimisissa. Vanhemmat eivät oikein pidä tästä, mutta isä kuitenkin ottaa sijoitusneuvoista ja vihjeistä vaarin. Vaan kuinka käykään. Ella saa huomata, että mies onkin täydellinen huijari. Vanhemmat menettävät kaiken ja saavat sijoittua puutarhan perälle, varastorakennuksesta korjattuun asuntoon ja tunnontuskat ovat kovat. 

Tapahtumien keskiössä on monia Bicnhyn muista romaaneista tuttuja henkilöitä, jotka tapailevat toisiaan Quentins-nimisessä huippuravintolassa, jossa asiakkaita kohdellaan tyylillä ja arvokkuudella kunnioittavasti. 

Ei hassumpaa luettavaa. Elävää, aitoa, ihmisläheistä kuvausta ilman konstailuja.

Pohjoinen 2022 -lukuhaaste kohta 13. Kirja, jonka julkaisusta on 20 vuotta. Maeve Binchyn alkuperäisteos Quentins on ilmestynyt vuonna 2002. Suomenkielellä teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2003. 


4 kommenttia:

  1. Voisi lukea Binchya lisää. Luin häneltä novellikokoelman Kastanjakadun väkeä, joka ei täysin vakuuttanut. Silti siinä oli niin paljon hyvää, että tekee mieli lukea jotain muutakin häneltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse haluaisin lukea uudelleen Punapyökin varjossa -teoksen. Ystävyyden piirin voisin myös lukea uudelleen. Unelmien kaikuja taisi olla ensimmäinen lukemani Binchy ja se taitaa löytyä vielä maalta.

      Poista
  2. Olen lukenut Binchyn kirjoja vuosia sitten. Voisin vaikka kokeilla joskus taas. Hän kirjoittaa hyvän mielen tarinoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, noin yleisesti hyvän mielen tarinoita, vaikka toki Binchy osaa kirjoittaa aika vaihteleviakin tarinoita, jotka kaikki eivät ole samalla lailla kolahtaneet mun kohdalla.

      Poista