perjantai 20. heinäkuuta 2018

Naistenviikon 3. kirja: Pirkko Tuovinen - Harjumaan kasvatit!

Pirkko Tuovinen
Harjumaan kasvatit
Karisto, 1971

Tuijatan naistenpäivähaasteeseen luin tämän kirjan, joka kertoo 17-vuotiaasta Seija Marjaana Virtasesta, sukunsa kuopuksesta ja mustasta lampaasta. Tytön piti pyrkiä keskikoulun jälkeen seminaariin valmistuakseen opettajaksi,mutta juuri ennen pääsykokeita joutui mopokolariin ja sai aivotärähdyksen. Suku sitten miettimään, mitä nyt, mihin tyttö pitäisi pistää, ihan kuin tytöllä itsellään ei olisi mitään sanottavaa asiaa.

No, Seija lähetetään veljen vaimon tädin pitämään emäntäkouluun jonnekin päin Savoa.





Kirjassa vilisee tyttöä ja naistenviikon sankareitakin useampik ainakin Saara tulee  taas kerran kuitatuksi ja Marketta. Saara on opettaja siitä paremmasta päästä, Marketta oppilas muiden joukossa. Luin tämän kuitenkin ihan Reetta-nimen vuoksi. Reetta on Seijan oppilastovereita, ylioppilas ja luokkansa priimus. 

"Reetta  oli piktä, tumma, rauhallinen ja älykkään tuntuinen tyttö, joka ei turhia turissut. Hän oli koulumme ainoa ylioppilas ja aikoi talousopettajaksi."

Reetta oli myös yhteiskunnallisesti valveutunut.  

"Hänen mielestään vaatimus naisten vaikenemisesta seurakunnasa oli pelkkää puppua. Kuinka mieht viitsivät naisten asioita ajaa kun eivät osanneet kunnolla huolehtia omistaankaan." 

Reetasta ajatellaan tulevan Suomen ensimmäinen naispresidentti. Aikaa mennyttä siis eletään.

Kirjassa on monenlaista tapahtumaa ja kuvausta. On varas, jonka varastamat, aika oudoiltakin kuulostavat kapistukset, löydetään sittemmin erään oppilaan tyynyyn piilotettuina. On tiukan opettajamatroonan seurustelua ja äkeää talonmiestä puhumattakaan naapurustossa olevaa maatalouskoulua pojille, joita tosin ei emäntäkoulussa nähdä, kuin laskaisjuhlissa. No, ainahan voi lähteä omin luvin tekemään tuttavuutta. Siitä tosin voi olla edessä tiukat paikat.

Kuvaukset ovat aika pintapuolisia, lystikkyydellä ja huumorilla pakinoitu. Emäntäkoulun arki ja monet askareet tulevat kyllä kuvatuiksi, en vain tiedä, kuinka todenmukaisia ne ovat. No, voin kyllä uskoa, että karjatalous ja keittiötouhut ovat olleet ihan päivään kuuluvia ja lastenhoitokin. Mutta - olisikohan kuitenkaan vauvoille annettu päivetystä alppiaurinkolampuilla ja vielä takamuksiin! Kuulostaa hieman liioitellulta.

Kirja aikakausi on hieman hakusalla. Kirja on ilmestynyt 1970-luvun alussa, joten itse mieltäisin tämän viis-kuuskymmenlukulaiseksi.Eletään aikaa, jolloin oppikoulusysteemi oli ja vaikutti, kouluissa oli aamuhartaudet ja Harjumaan emäntäkoulussakin sellaisia pidettiin. 

Emäntäkoulut taitavat olla nykyään historiaa ja alan koulutus sulautunut osaksi muuta koulutusta.Ehkä näitä täallaisia yleissivistäviä koulutuksia kuitenkin tarvittaisiin ja maatalouden ja kotitalouden taitoja ei pidä väheksyä.

Koululais- ja sisäoppilaitoskertomuksena tämä  tarina oli tyylillisesti sekä perinteistä (tyttöjoukko versus pojat, tyttöjoukko suhteessa niihin miellyttäviin ja siihen yhteen, joka ei oikein kuulunut joukkoon tai oli se väkikivi kivassa porukassa. Yksi kuvaus kuitenkin oli melkoisen raju tyttökirjakuvaukseksi - kanan teurastus. Hmm! Pisti kyllä lukijankin hieman nikottelemaan.

EDIT: ai niin, täytyy vielä mainita lukemani painoksen ilmiasusta. Kirjan takakansi oli kuvaus jostain ihan toisesta Kariston kirjasta, poikakirjasta, eli virheellinen painos kansien suhteen tämä, jonka luin. Sattuukohan sellaista useinkin, että kannet menevät ristiin. Merri Vikin lottakirjoissa ainakin muistelen selalista tapahtuneen.


4 kommenttia:

  1. Oho! Minä en ole koskaan törmännyt kirjaan, jossa takakansi olisi eri kirjasta. Mutta St. Ursula -koulun tytöissä tarina keskeytyi jossain vaiheessa ja jatkui seuraavassa luvussa eri kohdasta. Harjumaan kasvattien emäntäkouluelämä kuulosta mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo St. Ursula koulun tytöt -kirjan kappalesekaannus on tuttu minullekin. Siinä on mennyt tekstit vähän vääriin paikkoihin.

      Poista
  2. Onkohan tämä emäntäkoulu ollut vain naisille. Ilmeisesti. Näissä on joskus ihan hyvää ajankuvaa, jotka ehkä hymyilyttävät useimpia ja saa toiset pahastumaan. Mukava bloggaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman luin emäntäkoulujen historiaa ja sellainen tieto tuli vastaan että johonkin emäntäkouluun oli yksi poika uskaltautunut hakeutumaan. Eli kyllä se jako suurelta osin taisi mennä niin, että tytöt meni emäntä- tai talouskouluun ja pojat sitten maatalousosoppilaitoksiin.

      Poista

Jättäessäsi kommentin olet tietoinen, että antamasi tiedot jäävät blogin kommentteihin, ellei minulla ole syystä tai toisesta syytä poistaa kommenttia. Sinulla on oikeus pyytää kommenttisi poistoa jos et itse voi sitä tehdä. Tällöin sinun tulee antaa yksilöity tieto poistettavaksi pyydetystä kommentista. Tämän blogin pitäjä ei pidä sähköpostilistoja eikä keräile tietoja ihmisten yksityiselämästä. Pyydettyjä sähköpostiosoitteita käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten niitä on pyydetty.