Jemma Hatt: Seikkailijat ja Salaisuuksien kaupunki!

Jemma Hatt

Seikkailijat ja Salaisuuksien kaupunki

Alkuteos: The Adventurers and the City of Secrets

Suomentanut Jade Haapasalo

Kumma, 2023

 

 

 

 

Olen aiemmin lukenut Jemma Hatin Seikkailijat ja kirottu linna -teoksen, jonka viisikkomainen ote oli ihan hauska. Sen jälkeen on ilmestynyt Seikkailijat ja aarteiden temppeli, jota en ole lukenut. Tämä sarjan kolmas osa osui kohdalleni kirjastoautoreissulla ja ajattelin tämän olevan aiemman lukukokemuksen perusteella ihan mukava lukukokemus. No, olihan tässä menoa ja vilskettä ja mielikuvituksekasta lentoa, mutta en ihan viisikkomaiseen tunnelmaan tällä kertaa päässyt.

Rufus ja serkkunsa Lara Barney-koiransa kanssa seikkailevat Lontoon maanalaisissa metroissa ja puistoissa jäljittäen aarrevarkaita. Mukana on myös kolmas serkku Tom, joka on tullut lomalle Cornwallista ja Laran ystävä Daisy, joka on ihastunut tosi-TV-tähti Loganiin, joka on Laran äidin veli (jos nyt oikein muistan) ja myös mukana touhussa, varsinkin, kun porukka ottaa englantilaisen kaksikerrosbussin ja lähtee sillä roistoja karkuun.

Lontoon maanalainen ja historiallisten paikkojen merkittävyys tarinassa oli mielenkiintoa ja tiedonjanoa lisäävä elementti. Ei tämä siis ihan kehno teos ollut.Lukisin kyllä mielelläni sen väliinjääneenkin teoksen.

Mikä minua hieman mietitytti oli kuvaus siitä, kuinka lapset ryömivät kapeassa käytävässä, jossa "selät raapivat kattoa", mutta silti etummainen ryömijä saattoi kääntyä niin, että potkaisee jalallaan suuaukkoa suuremmaksi päästäkseen ulos. Ei ihan tuntunut uskottavalta tämä kohtaus. Myös se, kuinka koira pystyisi nousemaan tikkaita jää kysymysmerkiksi.

Satunnaisotos:

- Luuletteko, että nissä busseissa voisi olla salaisia vihjeitä? Rufus kysyi, ennen kuin huomasi Laran ja Tomin huolestuneet ilmeet. - Mitä nyt?  - Barney murisi..., Lara sanoi. - Jokin tuntuu väärältä.

Jemma Hatt: Seikkailijat ja Kirottu linna!

Emma Hatt

Seikkailijat ja Kirottu linna

Alkuteos: The Adventurers and the Cursed Castle

Suomentanut Jade Haapasalo

Kumma-kustannus, 2022

212 s.

Kylläpä olikin hauska teos, jonka luin ihan yhtä kyytiä, kun en malttanut lopettaa. Tässä oli vanhaa kunnon Blyton-henkeä, mitä tulee salaisuuksiin ja seikkailuihin. Päähenkilöinä on serkukset äidin puolelta Lara  ja Rufus. Laran äiti on arkeologi ja egyptologi. Rufuksen äiti, Rachel on näyttelijä Hollywoodissa. Rufus asuu mumminsa ja vaarinsa luona. 

Laran äiti, rouva Jacobs on Rufuksen äidin sisko, sillä loppupuolella teosta mainitaan, "Rouva Jacobs vilkaisi siskoaan, eikä tiennyt mitä sanoa." Rufus asuu mumminsa ja vaarinsa luona. Vaarin sukunimi on Kexley. "Tuohan on sinun sukunimesi, vaari, Lara sanoi yllättyneenä. Ja minun, lisäsi Rufus."

Lapset lähetetään isosetänsä Herbin luokse Kexleyn-linnaan, koska Laran äiti joutuu lähtemään Egyptiin tutkimaan joitakin löytöjä ja Mummi ja Vaari lähtevät lomalle Rufuksesta, joka on aika vauhdikas poika ja käy kepposineen välillä ylikierroksilla. Herb-setä on Vaarin veli. "Missä veljeni luuraa? vaari kysyi vilkaisten pelokkaasti kelloaan."

Kexleyn linnassa asuu myös herra ja rouva Burt poikansa Tomin kanssa. Tomista tulee seikkailijoiden kolmas jäsen. Blytonismiin kuuluu myös koira Barney, joka on Laran koira. 

Laran ja Rufuksen isistä ei mainita sen sijaan mitään. He loistavat poissaolollaan.

Kexleyn linna, jossa Herb-setä asuu on vanha. Siihen liittyy tarina, jonka mukaan linnan entinen omistaja John Crispian Kexley olisi piilottanut Egyptistä löytämiään aarteita. Linnassa on tapahtunut murhenäytelmiä ja serkusten vaarikaan ei suostu astumaan itse linnaan sisälle. Herbillä on yhteisyritys herra Burtin kanssa, luomuviljelmä, jolla he yrittävät hankkia toimeentuloa.

Lapset kiinnostuvat tarinasta ja siitä on kiinnostuneita myös herrat Bunce ja Karim. Entä Cornwallin rantajyrkänteillä sijaitsevan linnan lähistöllä liikkuva sokea Sam-herra, kuka hän on ja mitä osuutta hänellä on tarinassa. 

Tämä oli todellakin mitä hauskin lukukokemus, vaikka Rufuksen luonne ja muuankin jäynä, sai minut hieman kurtistamaan kulmia. Kerronnallisesti sujuvasti etenevää ja luontevaa. Vaikka teemaltaan muistuttaakin Blytonia ja on viisikoilta varmaankin paljon saanut, niin kerronta on kuitenkin omanlaistaan, elävää ja jäljittelemätöntä. Henkilöhahmot persoonallisia, eivät mitään stereotypioita.

Jemma Hatt on kirjoittanut toisenkin Seikkailijat-tarinan, jonka mielelläni lukisin. Tämä ei kuulosta yhtään hassummalta lasten salapoliisisarjalta, vaikka kovin tavalliselta, keskivertoperheitlä nämä Jabobsit ja Kexleyt eivät vaikutakaan. Keskimääräisyys ei ehkä muutenkaan sovi tämän kaltaisen tarinan juoneen. 

---

Helmet 2022 -lukuhaaste kohta 13: Lasten- tai nuortenkirja, joka on julkaistu 2000-luvulla.