Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkauskertomus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkauskertomus. Näytä kaikki tekstit

12 elokuuta 2026

Kathleen Norris: Norma


Kathleen Norris

Norma 

alkuperäisteos: The belowed woman

Suomentanut Elsa Soini

WSOY, 1926

373 s.

Aloitus: "Kaksi vuorokautta oli New Yourk ollut hillittömästi raivonneen lumimyrskyn temmellyskenttänä."

Miljöö ja ajankuva: 1900-luvun alkuvuosikymmenet. Vihjataan sotaan, joka voisi tarkoittaa 1. maailmansotaa. Sodasta ei kuitenkaan puhuta, siihen vihjataan vain kertaalleen ohimennen, eikä mikään kerronnassa vihjaa mitenkään, että sodalla olisi jotain vaikutusta ihmisten elämään.

Kerronnallisen jännite syntyy yhteiskunnallisista varallisista ja elämäntapoihin liittyvistä eroavaisuuksista.

On kaksi perhettä: Melroset ja Sheridanit. 

Melroset ovat seurapiirikermaa. Melroseihin kuuluu vanha rouva Melrose, jolla on tyttäret Annie ja Alice sekä poika Theodore. Annie on naimisissa Hendrick Von Behrensin kanssa ja heillä on kaksi poikaa. Alice on invalidi ja naimisissa Christopher (Chris) Liggetin kanssa. Poika Theodore on kuollut. Lisäksi perheeseen kuuluu 18-vuotias tyttö Alice, jonka uskotaan olevan Theodoren tytär hänen avioliitostaan Annien ranskalaisen seuraneidin Louisonin kanssa, jota vanha rouva Melrose ei ole hyväksynyt perheeseen. 

Sheridanin perheeseen kuuluu leskirouva Kate, joka on aikoinaan ollut rouva Melrosen apuna ja hyvä ystävä. Katella on tytär Rose ja poika Wolf sekä kasvattitytär Norma. 

Eräänä päivänä Kate Sheridan saapuu rouva Melrosen luokse kutsuttuna vieraana ja hänellä on Norma mukanaan. Norma on 18-vuotias, ja hän on tähän asti työskennellyt eräässä kirjakaupassa myyjänä. Kate kertoo rouva Melroselle jotain, ja tämä saa kohtauksen. Joitakin päiviä kuluu ja Norma kutsutaan asumaan Melroseille. Norman elämä muuttuu täysin. 

Mutta kuka Norma on ja mitä salaisuuksia liittyy Melrosen perheeseen? 

Norma-teos, jonka alkuperäisnimi voitaisiin suomentaa myös "Rakastettu nainen" kertoo Norman kasvusta lapsellisesta ja unelmoivasta tytönhupakosta itsensätuntevaksi rakastavaksi naiseksi, joka arvostaa niin itseään kuin aviomiestään. Mutta oppiakseen tuntemaan itsensä hänen on käytävä läpi vaikeat valinnat. Erityisesti suhteessaan Alicen puolisoon Chris Liggetiin, jonka hän on oppinut tuntemaan jo kirjakauppa-aikoinaan, jolloin Chris on ostanut monia kirjoja. Mitä on aito, puhdas rakkaus? Siinäpä kysymys?

Kathleen Norris kuvaa naisen elämää ja ajatuksia, yhteiskunnallisia luokkaeroja ja moraalisia valintoja sekä pohtii kysymystä aidosta onnesta. Tuoko rikkaus todellista onnea? Materialismin keskellä Norma joutuu miettimään omanarvontuntoa ja aitoutta. 

Suomennoksesta ja kielellisistä kysymyksistä

Teoksen kieli on sadan vuoden takaa, ihan luettavaa kylläkin eikä aihe sinänsä ole huono. Samoja aiheita on käsitelty ja käsitellään edelleenkin, ehkä hieman eri kulmasta ja näkökohtia valikoiden. Mikä kuitenkin kiinnitti huomiota oli muutamat englantilaistyylisiksi jätetyt sanavalinnat, kuten lunchi, grapefruit ja  doughnuts. Aloinkin miettiä, milloin sana lounas (muuta kuin ilmansuuntaa tarkoittavana sanana) on tullut suomenkieleen. Grapefruitia taas joudun miettimään, oliko se greippi vai viinirypäle. Doughnuts minun täytyi tarkistaa, ja sehän tarkoittaa mm. donitsia, munkkia, munkkirinkilää. Eikö nille nyt olisi  löytynyt suomenkielistä vastinetta? Kieli elää ja muuttuu ja kirjoitusasukin kuten avenyy - avenue, jolle sillekin olisi voinut ehkä löytää suomenkielisen vastineen, mutta jonka kuitenkin ymmärtää paikallisvärinä ja New Yorkiin olennaisena.

Mitä myös jäin ihmettelemään:

"Posetiivi sivukadulla vingutti Marseljeesia". Miksi Marseljeesia, kun ei olla Ranskassa?! 

Suomi-bongaus:

"Norma leikitteli taloudessa kuin pikku tyttö nukkekodissa. Hänellä oli punaposkinen, pieni suomalainen palvelijatar, joka nautti kaikesta miltei yhtä paljon kuin hän itsekin, ja heidän seikkailunsa kestävyyden alalla olivat ikuista huvia ja iloa." (mainittakoon, että myöhemmin palvelijattaren nimenä mainitaan Inga).

Moraalipohdinnoista huolimatta teos ei ole mitenkään hengellinen tai uskonnollinen teos, vaikka kirkkokäynteihin muutaman kerran viitataan ja ainakin tämä raamatullinen viite vastaan tulikin: 

"Tuli taas uusi aamu ja uusi ilta, ja elämä kulki tavallista latuaan. Mutta Norma kääriytyi uneen, joka todellakin oli päivisin pilvipatsas ja öisin tulipatsas." 

Teos ei romanttiikasta ja rakkausaiheestaan huolimatta ole myöskään mitään kevyttä viihdekirjallisuutta, vaikka tarinan äärellä viihtyykiin. Ihan mukava lukukokemus, jonka löysin tutkiesani taannoin Lännen ja -pioneerielämän kuvauksia kirjallisuudessa. ässä ei ihan pioneerielämää kylläkään kuvattu eikä lännentematiikkaakaan. Tämä olikin enemmän kuriositeettilöytö kirjailjasta tietoa etsittyäni.Kirjailijan muihinkin teoksiin olisi ihan kiva tutustua, erityisesti siihen Dakota-teokseen, jossa kai olisi sitä pioneerielämääkin - uskoisin.

---

Vaara-kirjastojen Luontoa -lukuhaaste kohta: liittyy kuluttamiseen tai kiertotalouteen 

 

26 helmikuuta 2024

Juan Valera: Pepita Jimenez!


Juan Valera

Pepita Jimenez

Suomentanut Margareta Konkka

Karisto, 1969





Tämä teos tuli vastaani selatessani tässä taannoin erään nettiantikvariaatin tarjontaa. Teos alkoi kiinnostaa sen verran, että varasin teoksen kirjastosta. Pepita Jimenez on nuori leski. Avioitunut 16-vuotiaana vanhan, jo kahdeksissakymmenissä olevan miehen kanssa, josta mainitaan, että hän oli Pepitan setä. Tätä minä suuresti ihmettelen, sillä ainakin Suomen laissa sukulaisavioliitot on kiellettyjä.  Pepitan äiti ollut määräävässä asemassa Pepitaan nähden. No, avioliitto on kestä montakaan vuotta, kun mies kuolee ja Pepita jää leskeksi parikymppisenä, mutta rikkaana. 

Teos jakautuu kerronnallisesti kolmee osaan: Veljenpoikani kirjeitä, Kanooniset kirjat ja Epilogi - Veljeni kirjeitä. Näiden lisäksi on jonkinlainen prologi - Pepita Jimenez -luku, jossa johdatetaan teokseen.

Pepitan on tärkeässä roolissa tarinassa, mutta varsinaisesti teoksen päähenkilö on nuori mies, Louis, joka on päättänyt tulla papiksi. Hän on opiskellut setänsä johdolla ja saanut erityisluvan pappisvihkimykseen nuorella iällä. Ennen pappisvihkimystä hän on isänsä luona käymässä ja tapaa Pepitan, jonka kauneutta ja hyvyyttää ylistää kirjeissään sedälleen. Louis ei kuitenkaan näe, että Pepitasta tulisi kompastus hänen papiksi ryhtymiselleen. 

Kyseessä on siis katolinen ristiriitatilanne pappiskutsumuksen ja avioliiton välillä. Mitä enemmän Louis Pepitaa kehuu, sitä syvemmälle hän joutuu tämän pauloihin. 

Olihan tämä ihan mielenkiintoinen teos, vaikka en oikein ymmärrä niitä naiskäsityksiä, mitä Louis esittää kirjeissään sedälleen. Lukukokemusta myös hieman tylsyttää Epilogi, jossa on viime metreillä turhaa selittelyä ja ohimennen ilmenevää rasismia ja lyhyt maininta kuubalaieen orjakauppaan. Teos on alkujaan ilmestynyt 1874. Sinänsä siis ajankuvaa ilmentäviä, mutta tarinan kannalta turhia mainintoja ja tylsyttävät jäntevyyden.

Kansikuvasta: Pepitasta kerrotaan, että hän olisi ollut vaalea Kansikuvan nainen näyttäisi kyllä olevan tummaverikkö. Toisaalta teoksessa kuvataan Pepitan pukeutuminen mustiin, joten sitä vasten kansikuva menettelee. Toisaalta kuvan nainen on selkeästi iäkkäämpi kuin teoksen Pepita. Olisi hauska tietää kuka kysein maalauksen on tehnyt, sillä mitä ilmeisimmin kuva on jostain maalauksesta. 

Seinäjoen kaupunginkirjaston lukuhaaste 2024 - Tunteet, kohta 11. intohimo tai innokkuus

Kyyti 2024 kohta 3: Kirjassa käydään kirjeenvaihtoa