Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisällissota. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisällissota. Näytä kaikki tekstit

13 helmikuuta 2020

Anna Lindholm: Ines 1918 - Viisi naista sisällissodassa!





Anna Lindholm
Ines 1918 - Viisi naista sisällissodassa
Alkuteos:Project Ines, Fem kvinnor i inbördeskriget 1918
Suomentanut Susanna Hirvikorpi
S&S 2018
328 s.

Anna Lindholmin isoisän  äiti Ines on yksi kirjan viidestä naisesta. Ineksen kirjeistä miehelleen Vernerille alkoi Annan tutkimus vuoden 1918 tapahtumista. Näkökulma aiheeseen on poikkeuksellinen - naisnäkökulma ja rakkaus. Ines Nybergin  lisäksi kirjassa valotetaan aikaa ja elämää Anita Topeliuksen, Josefina Häggin, Anna Forströmin, Dagmar Ruinin elämänvaiheiden kautta. 

Ines 1918 ei ole perinteistä hishtoriankirjoitusta. Se on hyvin henkilökohtaista pohdintaa noista vuosista. Vaikka kirjoittaja ei itse ole ollut mukana tapahtumissa, hän peilaa omaa elämäänsä ja ajatuksiaan noiden viiden naisen kautta vuoden 1918 tapahtumiin.

Kirjan luki ihan mielenkiinnolla. Kirjassa oli paljon kulttuuria, vähän sotimista, kaikkein lähimmäksi ja koskettavimmaksi tapahtumat tulivat aivan loppupuolella, kolmen mustavalkoisen valokuvan kautta.Synkkää, julmaa, niin mieletöntä, ei sitä voi ymmärtää.

Kirja oli itselleni hyvin ajankohtainen, sillä sukututkimukseni tässä vaiheessa olen saanut kosketuksen vuoden 1918 vuoden tapahtumiin aivan uudella tavalla. Tavalla, jota tässäkin kirjassa hieman sivuttiin, vaikka ei suoraa yhtymäkohtaa omaan tutkimukseen ollutkaan, oli vain yksi nimi, joka tuli ja meni. 

"Ilta hämärtyy Filkrogin mökin ikkunan takana, ja kuuntelen Ankin kertomusta isänäidistään Josefinasta. Hahmottelen paperille imiä. On vaikea pysyä selvillä, miten nämä henkilöt liittyvät toisiinsa."

Sellaista se on minunkin tutkimus. Nimiä, nimiä ja sen hahmottelemista, miten nämä liittyvät toisiinsa. Ines 1918 on paitsi sukellus vuoteen 1918 ja viiden naisen elämämkohtaloihin, eräänlainen tutkimus kirjailijan omaan elämään ja näkemyksiin. Miten minä liityn vuoden 1918 -tapahtumiin. Miten sata vuotta sitten tapahtuneet  tapahtumat vaikuttavat minuun, tämän päivän ja ajan keskellä.
---
Laura, Lukuisa-blogista olisi toivonut laajempaa pohdintaa ja analyysiä, hänen mielestään teos on kerronnaltaan hieman epätasainen.  Iina kahdella iillä puolestaan intoili teoksen naisnäkökulmaa ja näkee, että erilaisuus ja monipuolisuus parantaa näkökulmaa sotaan.
....

Helmet 2020 -lukuhaaste kohta 17: Tutkijan kirjoittama kirja
Seinäjoen kaupunginkirjaston Aikamatka -lukuhaaste, kohta 2:Kirja, jonka nimessä on jokin ajanilmaus, esim. viikonpäivä tai kuukausi. 
Pohjoinen -lukuhaaste kohta 13: Kirja, jossa käydään kirjastossa, antikvariaatissa tai kirjakaupassa. Sopisi tosin myös kohtaan 15, sillä kirjassa on kansalaisaktivismia.




30 marraskuuta 2018

Markus Leikola: Sakean veren vuosi!

Markus Leikola
Sakean veren vuosi
Into, 2018
245 s
Kansi: Jussi Karjalainen







  
Suomen sisällissodan kuvaus. Veljekset Matti ja Unto ovat toinen valkoisten puolella Lain ja järjestyksen vuoksi, toinen punaisten puolella vapautta hankkimassa. Lisäksi on  jääkäri Erik ja hänen siskonsa Hedvig, joka on palvelijana Pekka-sedän (Svinhuvud) taloudessa. Erik-veli on on Vapaaherran (Mannerheim) rinnalla. Vielä on Aliina, työläistyttö, joka on yksissä Unton kanssa. 

Kaikki he saavat osansa vuoden 1918 kurimuksesta, kuka minkälinlaisen. Helppoa ei ole kenelläkään, eikä kolhuilta, suruilta ja kuolemalta säästytä.

Markus Leikolan teksti on helppolukuista. Kerronta muodostuu kirjeistä sekä suorasanaisesta kerronnasta. Luvut ovat lyhyitä, hetkiä elämässä. Leikola ei jaarittele turhia. Hän havainnollistaa Suomen historiaa henkilöidensä kautta. 

Sodan julmuus, ihmisten haavoittuvuus, toiveet ja pettymykset tulevat hienosti esille osin lyyrisin ilmaisuin. Tekstin lyyrisyys ja ilmavuus  onkin hyvä vastavoima tekstin taakse kätkeytyvään epäinhimilliseen rujouteen ja synkkyyteen.

Vaikuttava teos.

Teksinäyte:

"Koittaa kesä. Vähitelleen avautuvat ladot, ojat ja turvepehkut.Niistä ja perunakuopista kömpivät ulos hiljaiset miehet, vaimojen ja lastensa koko kevätkauden ravitsemat laihat ja likaiset rääpäleet.
He palaavat takaisin töihinsä, pelloille, tehtaisiin ja rautateille, omiensa luokse, nukkumaan väkensä viereen. 
He eivät ole ampujia eivätkä ammuttuja.
He ovat sodasta itsensä pois jättäneitä ja heidän pelkonsa on pelkästään paljastetuksi tuleminne, piilon ilmi käyminen. Ikuisesti, joka ikinen yö he heräävät siihen, että ovat vielä hengissä, mutta sittenkin kotona.
Koska eivät halunnet sotia kenenkään puolesta, eivätkä ketään vastaan."

07 huhtikuuta 2018

Sari Näre: Helsinki veressä. Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa!

Sari Näre
Helsinki veressä
Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa
Tammi, 2018
-391 s.








Sisäsllissotatutkimus, jossa nostetaan esille tähän mennessä vähälle huomiolle jäänyt Helsinki-aspekti. 

Minua tämä kirja kiinnosti sikäli, että sukututkimuksen yhteydessä olen yrittänyt saada valoa erään sukuhaarani vaiheisiin sisällissodan aikoina. Perhe, kun nimenomaan oli helsinkiläinen. Odotin tältä kirjatla enemmän henkilökuvauksia, ihmiskohtaloita, joita toki joitakin olikin. Sukututkimusongelmaani tämä tosin ei antanut muuta, kuin erään kirjavinkin, johon voisin tutustua, jos jossain vaiheessa sen käsiini saisin. 

Tietoteoksena ja tutkimuksellisesta otteestaan huolimatta teos oli vavahduttava kuvaus tapahtumista sata vuotta sitten. Tapahtumista, joiden ei toivoisi toistuvan ja joista toivoisi, että kumpa olisi käynyt toisin eikä tätä verenvuodatusta olisi tapahtunutkaan. 

Katsellaan vain tuota tulipalon punaista hehkua, sehän on suorastaan kammottavan kaunista. Kuvitellaan, että tämä on unta ja huomenna heräämme omassa sängyssämme.
---
Tällä mukana Ompun 1918 luhaasteessa.