Näytetään tekstit, joissa on tunniste aikalaisromaani. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aikalaisromaani. Näytä kaikki tekstit

12 elokuuta 2026

Kathleen Norris: Norma


Kathleen Norris

Norma 

alkuperäisteos: The belowed woman

Suomentanut Elsa Soini

WSOY, 1926

373 s.

Aloitus: "Kaksi vuorokautta oli New Yourk ollut hillittömästi raivonneen lumimyrskyn temmellyskenttänä."

Miljöö ja ajankuva: 1900-luvun alkuvuosikymmenet. Vihjataan sotaan, joka voisi tarkoittaa 1. maailmansotaa. Sodasta ei kuitenkaan puhuta, siihen vihjataan vain kertaalleen ohimennen, eikä mikään kerronnassa vihjaa mitenkään, että sodalla olisi jotain vaikutusta ihmisten elämään.

Kerronnallisen jännite syntyy yhteiskunnallisista varallisista ja elämäntapoihin liittyvistä eroavaisuuksista.

On kaksi perhettä: Melroset ja Sheridanit

Melroset ovat seurapiirikermaa. Melroseihin kuuluu vanha rouva Melrose, jolla on tyttäret Annie ja Alice sekä poika Theodore. Annie on naimisissa Hendrick Von Behrensin kanssa ja heillä on kaksi poikaa. Alice on invalidi ja naimisissa Christopher (Chris) Liggetin kanssa. Poika Theodore on kuollut. Lisäksi perheeseen kuuluu 18-vuotias tyttö Alice, jonka uskotaan olevan Theodoren tytär hänen avioliitostaan Annien ranskalaisen seuraneidin Louisonin kanssa, jota vanha rouva Melrose ei ole hyväksynyt perheeseen. 

Sheridanin perheeseen kuuluu leskirouva Kate, joka on aikoinaan ollut rouva Melrosen apuna ja hyvä ystävä. Katella on tytär Rose ja poika Wolf sekä kasvattitytär Norma

Eräänä päivänä Kate Sheridan saapuu rouva Melrosen luokse kutsuttuna vieraana ja hänellä on Norma mukanaan. Norma on 18-vuotias, ja hän on tähän asti työskennellyt eräässä kirjakaupassa myyjänä. Kate kertoo rouva Melroselle jotain, ja tämä saa kohtauksen. Joitakin päiviä kuluu ja Norma kutsutaan asumaan Melroseille. Norman elämä muuttuu täysin. 

Mutta kuka Norma on ja mitä salaisuuksia liittyy Melrosen perheeseen? 

Norma-teos, jonka alkuperäisnimi voitaisiin suomentaa myös "Rakastettu nainen" kertoo Norman kasvusta lapsellisesta ja unelmoivasta tytönhupakosta itsensätuntevaksi rakastavaksi naiseksi, joka arvostaa niin itseään kuin aviomiestään. Mutta oppiakseen tuntemaan itsensä hänen on käytävä läpi vaikeat valinnat. Erityisesti suhteessaan Alicen puolisoon Chris Liggetiin, jonka hän on oppinut tuntemaan jo kirjakauppa-aikoinaan, jolloin Chris on ostanut monia kirjoja. Mitä on aito, puhdas rakkaus? Siinäpä kysymys?

Kathleen Norris kuvaa naisen elämää ja ajatuksia, yhteiskunnallisia luokkaeroja ja moraalisia valintoja sekä pohtii kysymystä aidosta onnesta. Tuoko rikkaus todellista onnea? Materialismin keskellä Norma joutuu miettimään omanarvontuntoa ja aitoutta. 

Suomennoksesta ja kielellisistä kysymyksistä

Teoksen kieli on sadan vuoden takaa, ihan luettavaa kylläkin eikä aihe sinänsä ole huono. Samoja aiheita on käsitelty ja käsitellään edelleenkin, ehkä hieman eri kulmasta ja näkökohtia valikoiden. Mikä kuitenkin kiinnitti huomiota oli muutamat englantilaistyylisiksi jätetyt sanavalinnat, kuten lunchi, grapefruit ja  doughnuts. Aloinkin miettiä, milloin sana lounas (muuta kuin ilmansuuntaa tarkoittavana sanana) on tullut suomenkieleen. Grapefruitia taas joudun miettimään, oliko se greippi vai viinirypäle. Doughnuts minun täytyi tarkistaa, ja sehän tarkoittaa mm. donitsia, munkkia, munkkirinkilää. Eikö nille nyt olisi  löytynyt suomenkielistä vastinetta? Kieli elää ja muuttuu ja kirjoitusasukin kuten avenyy - avenue, jolle sillekin olisi voinut ehkä löytää suomenkielisen vastineen, mutta jonka kuitenkin ymmärtää paikallisvärinä ja New Yorkiin olennaisena.

Mitä myös jäin ihmettelemään:

"Posetiivi sivukadulla vingutti Marseljeesia". Miksi Marseljeesia, kun ei olla Ranskassa?! 

Suomi-bongaus:

"Norma leikitteli taloudessa kuin pikku tyttö nukkekodissa. Hänellä oli punaposkinen, pieni suomalainen palvelijatar, joka nautti kaikesta miltei yhtä paljon kuin hän itsekin, ja heidän seikkailunsa kestävyyden alalla olivat ikuista huvia ja iloa." (mainittakoon, että myöhemmin palvelijattaren nimenä mainitaan Inga).

Moraalipohdinnoista huolimatta teos ei ole mitenkään hengellinen tai uskonnollinen teos, vaikka kirkkokäynteihin muutaman kerran viitataan ja ainakin tämä raamatullinen viite vastaan tulikin: 

"Tuli taas uusi aamu ja uusi ilta, ja elämä kulki tavallista latuaan. Mutta Norma kääriytyi uneen, joka todellakin oli päivisin pilvipatsas ja öisin tulipatsas." 

Teos ei romanttiikasta ja rakkausaiheestaan huolimatta ole myöskään mitään kevyttä viihdekirjallisuutta, vaikka tarinan äärellä viihtyykiin. Ihan mukava lukukokemus, jonka löysin tutkiesani taannoin Lännen ja -pioneerielämän kuvauksia kirjallisuudessa. ässä ei ihan pioneerielämää kylläkään kuvattu eikä lännentematiikkaakaan. Tämä olikin enemmän kuriositeettilöytö kirjailjasta tietoa etsittyäni.Kirjailijan muihinkin teoksiin olisi ihan kiva tutustua, erityisesti siihen Dakota-teokseen, jossa kai olisi sitä pioneerielämääkin - uskoisin.

---

Vaara-kirjastojen Luontoa -lukuhaaste kohta: liittyy kuluttamiseen tai kiertotalouteen 

 

03 tammikuuta 2026

Alvilde Prydz: Herön kartanon Gunvor

Alvilde Prydz

Herön kartanon Gunvor

Ilmestynyt aiemmin nimellä Gunvor Thorintytär Heröstä

Alkuperäisteos: Gunvor Thorsdatter til Herö

Suomentanut ?

WSOY, 1920 (3. painos)

254 s. 

Présevez-moi, mon Dieu! La mer est si grande et ma bargue est si petite! - Bretagnelainen kansanalaulu

Tästä motto-lauseesta huolimatta Herön kartanon Gunvor ei kuitenkaan sijoitu tästä  Bretagneen vaan Norjan merenrantakyliin, Pohjoisen ylämaan kalastajakyliin. Norjalaisista paikannimistä mainitaan Trondheim, johon tarina ei kuitenkaan sijoitu. Ylämaasta puhutaan, mikä määrite itselläni tuo mieleen lähinnä Skotlannin. Googlen tekoäly-yhteenveto kertoo, että ylämaa-termiä voidaan käyttää kuvaamaan Norjan vuoristoalueita tai korkealla sijaitsevia maatiloja. Minua kuitenkin hämmentää, enkä oikein pysty saamaan silmiini maisemaa, jossa samanaikaisesti elettäisiin ylängöllä ja merenrannalla. Tarina sijoittaminen Norjan kartalle on hyvin vaikeaa, sillä loppupuolella mainitaan, kuinka   "Pitkinä talvi-iltoina, kun Jäämeren myrskyt syleilevät taloa, on Herössä aivan tyyntä paksujen hirsien turvissa."  Kuitenkin, kun Trondheim, jossa kuitenkin on käväisty sijoittuu suunnilleen Norjan keskipaikkeille ja Jäämeri on pohjoisempana, niin vaikea tarinaa on sijoittaa niin ylöskään pohjoiseen. 

No, niin tai näin, niin tarina ei ole kehno. Tarinan keskiössä on Gunvor niminen nainen, jonka isä on kuollut ja ollut melkoisen hurjanlainen puoliso Gunvorin Elina-äidille. Herön kartano on kuitenkin säilynyt suvulla, jonka perijä Gunvor siis on. Lapsena Gunvor lauloi paljon , mutta sitten tapahtui jotain, hän vei kitaransa ullakolle eikä koskaan enää laulanut. Gunvoria kuvataan sanoilla:Tyyneys, kylmä arvokkuus ja hieno, henkevä sydämellisyys. Näitä sanoja  käyttää Svein Torgersen. Nuori lääkäri, jonka kanssa Gunvorin pitäisi mennä naimisiin. Sveiniä Gunvor puolestaan kuvaa tuomari Falckille: Svein Torgersen "Hänen kirjansa on avoin, jokainen voi lukea sitä". Tuomari Falck puolestaan kuvaa Sveiniä Gunvorille näin:  "Hän hämmästyttää minua olemalla niin totuudellinen, että vaikkakin hän tahtoisi valehdella, hän ei voi; ja sitten hän on aivan liian hurja vasemmistolainen, hän polttaa minua"

Herön kartano on kunnioitettu yhteisön tukipilari, joka ottaa hoiviinsa pienen Gunn-tyttösen, sekä myös Irmildin, lapsena merestä pelastetun 16-vuotiaan neitosen, joka on  "pitkä ja hoikka, taipuva kuin pajunvitsa ja levoton, ei hetkeäkään hän voinut olla liikkumatta".

Olen määritellyt tämän teoksen aikalaisromaaniksi, vaikka jotkut sivustot laittavat tämän historialliseksi romaaniksi. Meidän ajastamme katsoen tämä tietysti kertoo historiallisesta ajasta, mutta kun kirjailija Prydz on tämän kirjoittanut, hän on varmaankin kertonut omasta ajastaan ja sen muutosilmapiiristä. Muutos onkin tässä teoksessa läsnä vahvana teemana.  ""Älkää yrittäkö yhdistää vanhaa ja uutta aikaa! Toinen elää ja toinen on kuolemassa."

Herön kartanon Gunvor on myös hieno luonnekuvaus, ei vain Gunvorista, joka on vahvan naisen kuvaus, kuvaus naisesta, jolla on arvot kuosissa ja joka tekee sen, minkä oikeaksi katsoo. Gunvor, vaikka tahtoo tehdä hyvää yhteisössään ei kuitenkaan ole mikään "lempeä" naishahmo. Hänessä, niin kuin äidissäänkin on jäyhyyttä. Svein taas on aivan päinvastainen luonne. Tärkeä hahmo on myös tuomari Falck, joka "ei osaa avata oveaan onnelle", kuten Gunvorin äiti Elina häntä moittii. 

Herön kartanon Gunvor on kirjoitettu 1800-luvun loppupuolella. Teoksessa on jonkin verran uskonnollista kuvausta, mutta varsinaiseksi kristilliseksi teokseksi en tätä määrittelisi. Nämä kuvaukset jopa saavat minut pyörittelemään päätäni, niin outona ja itselleni vieraana kristinusko tässä kuvastuu. Norjalainen sielunmaisema, viikinkien ajan perintö ja meri elämään vaikuttavana elementtinä ovat hyvin vahvasti läsnä. 

Hieman minä mietin aloittaessani tämän teoksen lukemista, että kuinka pitkälle minä uskallan tätä lukea, sillä ensimmäinen luku, eräällä tavalla johdantoa oli, synkeää ja aavemaista ja mietinkin, mitähän tässä tuleekaan. Taikausko on läsnä ihmisten arjessa ja luonnekuvaus Irmildistä lisäsi pelkoa. Lopputulemana voin kuitenkin sanoa, että ajottaisesta "pelon ilmapiiristä" tämä ei ole kauhoromantiikkaa. 

Kulttuuriviittaus:

Beethowenin Marcia funebre sulla morte d'un eroe

Erityismaininta tälle kuvaukselle: 

"Pikku lapset juoksentelivat kuin kissanpoikaset

-- 

Pieni Helmet 2026 -lukuhaaste kohta 11: Kirjassa tanssitaan