M. Prilezhajeva: Seitsemäsluokkalaiset!

M. Prilezhajeva

Seitsemäsluokkalaiset

Suomentanut Oleg Korimo

Kansankulttuuri, 1946

183 s.

Alku: "Sisäoppilaitoksessa valmistauduttiin lähtöä varten."

Alkulause hämäsi minut luulemaan, että tämä olisi sisäoppilaitoskuvaus, mutta ei. Tarina vain lähti liikkeelle sisäoppilaitoksesta, joka tosiaasiassa oli maaseutupaikka, Netshajevka-niminen kylä, johon lapset oli Moskovasta evakuoitu. Lapset olivat asuneet siellä kaksi vuotta. 

"Tämä oli kolmas kesä, jonka koululaisten muodostama työprikaati oli työskennellyt pellolla ja tällöin moskovalaiset olivat osoittautuneet yhtä hyviksi työntekijöiksi kuin Netshajevkan asukkaatkin."  Työprikaati, siinä se seisoo ensimmäinen sosialismin kuvaus, joka tosiasiassa on vain venäläinen vastine Suomessa sotavuosina olleelle työvelvollisuudelle, ainakin minun korviin.

Luulin, siis, että tämä olisi sisäoppilaitoskuvaus, mutta ei ollut. Koululaiskuvaus kuitenkin. Miljöö vain oli moskovalainen tyttökoulu 607 luokka VII A.

Natasha Tihonova on yksi luokan oppilaista. Tarina lähtee liikkeelle hänestä ja hänen netshajevkalaisesta ystä västään Fenjasta, jotka joutuvat nyt jättämään toisensa, kun Natasha palaa muiden kanssa Moskovaan. Natashalla on sisko Katja, joka työskentelee sotasairaalassa ja Natashan äiti on töissä ammustehtaassa.

Pari poikaakin tarinaan mahtuu Fedka Rusanov ja Dima Dobrosklonov. Jälkimmäinen on Tasjan veli ja Tasja on Natashan kanssa samalla luokalla. Natasha on vain yksi tyttö muiden joukossa. Vähin erin tarinassa heihin tutustutaan.Valka Kesareva on luokan primus. On Zhenja Spivak, jonka kanssa Natasha yrittää ystävyyttä, mutta kirjelippujen lähettely tunnilla päättyy ikävästi, kun Natasha saa lopulta selittämättömän julkean viestin.

Natashasta tuntuu, että "oli pahaettä hän halusi ystävystyä Spivakin kanssa, joka oli häntä pilkannut, oli paha,että  hän oli syyttä suotta loukannut Tasjaa ja heti ensimmäisenä koulupäivänä saanut geometriassa kakkosen."

Siinä se taas on. Tyttökirjojen kauhu Anna-kirjoista alkaen. - Geometria! Ei näytä olevan väliä, onko tytöt Idästä vai Lännestä. Matematiikka on tyttöjen kurjistaja.

Kaiken kaikkiaan tämä on todella mukavan hauska tyttökirja hieman erilaisesta kulttuuriympäristöstä.Tyttöjoukon yhteensulautumista, keeskinäistä kahnausta ja toveruutta arkisissa hetkissä. 

Paitsi tyttöjä, tarinaan mahtuu opettajiakin.ZinaidaRafailovna jota kutsutaan jääkarhuksi  opettaa maantiedettä. Häntä kunnioitetaan ja hänestä pidetään.Toinen opettaja Zahar Petrovitsh opettaa matematiikkaa. Zahar on vaativa opettaja. Sitten on luokan oma opettaja, nuori Darja Leonidovna, joka opettaa äidinkieltä. Darjalla on tarinassa suurempikin rooli tyttöjen kasvun kehittäjänä ja tukijana.  Natasha kuvaa Darjaa ädilleen näin:

- Esimerkiksi me puhelemme mielellämme hänen kanssaan muista asiosita ja kerran Zhenja Spivak kysyi, mikä on elämän päämäärä. Silloin Darja Leonidovna rupesi miettimään ja sanoi lopulta: "Ei sitä noin vain yhdellä sanalla määrittele."  Natashan mielestä Darja "ei teeskentele osaavansa selittää koko elämän heti, suoralta kädeltä."

Pidin tästä kirjasta todellakin paljon. Hieno, pieni löytö, vaikka ei ollutkaan se  luulemani sisäoppilaitoskuvaus. Kerronnallisesti mukavaa luettavaa, kirjallisuusviitteineen (esim. Wells: Näkyymätön mies), joskin joissain kohdin joutuu hieman miettimään, että mitäs tässä nyt tarkoitetaan? 

Olen lukenut kirjailijalta myös teoksen Tanja Slesareva.