maanantai 18. marraskuuta 2019

Emil Aallon kapina. Punaisen tykkimiehen muistelmat 1918-1919!



Emil Aallon kapina
Punaisen tykkimiehen musitelmat 1918-1919!
Toim. Tiina Aalto
Omakustanne, 2005
116 s.


"Talvi oli minulle kova talvi, niinkuin melkein kaikille toisillekin. Espanjantautai iski melkein jokaiseen, minä oli kuumeessa melkein koko talven, maaliskuussa vasta helpotti ja alkoi soppa maistua."








Emil Aalto oli puuseppä kotipitäjästäni, kotikylältäni, paljon ennen minun aikaani. Silti kotiseutuhistoria, paikallishistoria kiinnostaa. Lieneekö isoisäni tuntenut miestä, mietin.

Emil Aalto oli 20-vuotias, kun hän lähti kansalaissotaan punaisten puolella, omien  sanojensa mukaan, hän "oli laille kuuliainen, taisteli, kun joku käski näin tehdä."  Muistelmia kirjoittaessaan, hän jo ajatteli toisin ja siteeraa Raamattua. "sillä laki saa aikaa vihaa, mutta missä ei lakia ole, ei ole rikkomustakaan." Emil ei oikein ymmärrä tekstiä, pitää sitä jonakin vertauksena, mutta jatkaa ajatuksenjuoksuaan: "Mutta kun oikein ajattelee, niin sotakin voisi olla mahdoton, jos kaikkien maiden sotilaat tekisivät lakon eivätkä tottelisi ylempiä määräyksiä, eihän silloin kokonaisia kansoja voisi noin käden käänteessä tappaa jotkut komentajat."

Emil Aallon tarina on kotiseutuni synkkää historiaa, joka vielä sadankin vuoden jälkeen kaivelee sukujen mieliä. Vaikka Emil Aallon kokemukset ovat karuja ja kolkkoja, hän käyttää kerronnassa kuitenkin huumoria tyylikeinona, ehkäpä keventääkseen taakkaansa ja selvitäkseen muistoistaan.

"Kun pahin kuume oli ohi, rupesin joka ilta pyyhkimään itseni kylmällä vedellä ennen nukkumaan menoa, vaikka oli se kyllä raakaa touhua ruveta sitä kuumeisena kokeilemaan sellaisessa asunnossa, jossa seinät olivat jäässä lattialta makuulaverin yläpuolelle asti. Joskus tukka jäätyi seinään, ellei ollut jotakin kietoa päähänsä yöksi. "
 
Emil Aalto oli vangittuna muun muassa Hennalassa, josta hänet kuljetettiin Lappeenrantaan, Konnunsuolle, jossa olot olivat edellä kuvatun kaltaiset. Kahden vuoden vankeuden jälkeen Emil Aalto armahdettiin. Hänet oli tuomittu seitsemän vuoden vankeuteeen. 

Mikä lukijana minun mieltäni erityisesti kiinnitti, oli Aallon hengelliset pohdinnat. Hän oli muun muassa jo ennen vankeuteen ja kapinaan lähtöä nähnyt enneunen Tuonelaan joutumisesta.

Ei tätä kovin kevyesti voi lukea, vaikka karumpiakin kuvauksia olen aiheesta lukenut.
...

2 kommenttia:

  1. Vaikuttaa mielenkiintoiselta ainakin aiheeltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, kiintoisaa luettavaa tämä kyllä on tavallisen kansanmiehen kokemuksia ja näkemyksiä.

      Poista

Jättäessäsi kommentin olet tietoinen, että antamasi tiedot jäävät blogin kommentteihin, ellei minulla ole syystä tai toisesta syytä poistaa kommenttia. Sinulla on oikeus pyytää kommenttisi poistoa jos et itse voi sitä tehdä. Tällöin sinun tulee antaa yksilöity tieto poistettavaksi pyydetystä kommentista. Tämän blogin pitäjä ei pidä sähköpostilistoja eikä keräile tietoja ihmisten yksityiselämästä. Pyydettyjä sähköpostiosoitteita käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten niitä on pyydetty.