maanantai 11. tammikuuta 2021

Zane Grey: Purppurarinteiden ratsastajat!

 

Zane Grey: Purppurarinteiden ratsastajat

Alkuteos: Riders of the purple sage

Suomentanut Väinö Nyman

7. painos

WSOY, 1955


Jos olisin lukenut tämän viime vuonna olisin saanut tällä kirjalla kuitattua Helmet-haasteen kohdan  kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti. Ennakkoluuloisuuteni johtuu siitä, että kirjassa on mormoneja. Täytyy sanoa, että ennakkoluuloisuus ja myös vastenmielisyys kasvoi tätä kirjaa lukiessa, jos tässä kohta oli myös jotain valonpilkahduksia ja mieheksi ja naiseksi kasvamista. Tässä oli ihan liikaa pyssynheiluttelua ja ajattelua, että aseilla ratkaistaan kaikki ongelmat. Ja vaikka suhtautumiseni mormoniuskoa kohtaan on se, mikä se on, niin se kuva, mikä tässä annetaan mormoneista ei vastaa sitä kuvaa, minkä olen heistä saanut. Tosin minun täytyi googlata ja katsoa hieman tämän uskontokunnan historiaa ja kyllä sieltä löytyi vastaavaa. Mitenkään hengellisiä asioita painottava tämä ei ole, ennemminkin nimellisyyttä ja sitä uskon varjolla tehtävää vallan väärinkäyttöä tässä on yllin kyllin. 

Kirjan päähenkilö on Jane Withersteen, nuori orpo karjatilan omistaja Utahin rajaseudulla. Hän on rikas. Häntä on kuitenkin alettu painostaa naimisiin mormonipiispan taholta erään mormonimiehen kanssa ja pistämään ruotuun naisena. Hänellä on apunaan Bern Venters niminen nuorukainen, joka ei ole mormoni ja jota sen takia uhkaa karkotus paikkakunnalta ja hakatuksi tuleminen tämän miehen taholta, joka haluaa Janen puolisokseen. Hakkaamisen tulee estämään Lassiter-niminen revolverisankari, joka vihaa mormoneja aivan erityisesti. Lassiter jää Janen avuksi.

Janelta varastetaan karja, hänen palveluskuntansa vakoilee häntä ja lähtee pois, sitten viedään hänen mustat arabialaishevosensa, jotka kyllä saadaan takaisin. Lopulta ryöstetään myös Janen hoiviinsa ottama pikkutyttö, jonka hän on luvannut kasvattaa "ei mormoniksi" ja johon myös Lassiter on alkanut kiintyä.

Kaiken kaikkiaan hurjaa menoa. Lopulta Jane ja Lassiter lähtevät kaupungista, samoin lähtee Bern Venters, joka on löytänyt oman rakkaansa Bessin. Bess liittyy salaperäisellä tavalla Lassiterin etsimään, kuolleeseen Milly Erneen.

En pitänyt tästä teoksesta ollenkaan. Paitsi liiallista aseiden kalistelua en tykännyt siitä tavasta, jolla Bern Venters kohteli upeaa hevosta. Vuoren sokkelot ja alkuperäisasukkaiden luola-asumukset tulevat hienosti kuvatuksi, samoin purppuraiset salviarinteet hehkuvat, mutta se hevonen, vertaansa vailla, saa lopun, jota ei olisi toivonut. Sydänjuuria riipii kova kohtalo. 

Miksi sitten luin tämän kirjan ennakkoluuloistani huolimatta. Koska isäni puhui tästä kirjasta ja en tiedä isäni paljonkaan lukeneen kirjoja. En tiedä, minkä ikäisenä isäni tämän luki, mutta mikään lastenkirja tämä ei ole, eikä oikein aikuistenaikuistenkaan. Parempiakin kirjoja olen Greylta lukenut.

---

USA:n kirjallinen osavaltiovalloitus: Utah

Kirjan Kannet Auki -lukuhaaste kohta 21: Kirja, jonka kannet on suunnitellut Martta Wendelin. 

Wendelinin kansikuvitus onkin parasta, mitä tämä kirja tarjosi.  Ostin tämän resuisen kirjan tosi edullisesti nettiantikvariaatista muiden kirjojen ohessa, mutta tuskin säilytän tätä, paitsi nämä kannet ehkä.


2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kyllä vain. Näitä ei voi kuin ihailla ja vähän kadehtiakin taitavuutta värien ja siveltimen käytössä.

      Poista

Jättäessäsi kommentin olet tietoinen, että antamasi tiedot jäävät blogin kommentteihin, ellei minulla ole syystä tai toisesta syytä poistaa kommenttia. Sinulla on oikeus pyytää kommenttisi poistoa jos et itse voi sitä tehdä. Tällöin sinun tulee antaa yksilöity tieto poistettavaksi pyydetystä kommentista. Tämän blogin pitäjä ei pidä sähköpostilistoja eikä keräile tietoja ihmisten yksityiselämästä. Pyydettyjä sähköpostiosoitteita käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten niitä on pyydetty.