Arthur Hailey
Sairaala
Alkuteos: The Final Diagnosis
Suomentanut: Juhani Pietiläinen
3. painos
Ilmestynyt alunperin 1961 nimellä Ratkaiseva diagnoosi
Tammi
Aloitus:
Paahtavan kuuman kesäpäivän aamuna Kolmen Piirikunnan sairaalan elämä nousi ja laski kuin vuorovesi kaukaisen saaren ympärillä.
Loppu:
- Hyvää yötä, vastasi Pearson Matkallaan ulos hän pysähtyi 'tupakointi kielletty' -julisteen alle ja sytytti sikarin.
Joe Pearsson on Kolmen Piirikunnan sairaalan pitkäaikainen patologi, jolla on vanhoihin tapoihinsa piintynyt. Hän saa vastaansa lääkärikunnan johtajan Kent O'Donnelin, jolle on valitettu tulosten saamisen hitautta. O'Donnell hankkii patologian osastolle lisävoimaa, nuoren, eteenpäin pyrkivän tri Colemanin. Patologian osastolla työskentelee myös nuori tekninen apulainen John Aleksander, jonka vaimo odottaa lasta. Vaimo on RH-miinus ja mies RH-positiivinen. Muita lääketieteellisiä ongelmia, joita ratkotaan on lavantauti ja erään nuoren sairaanhoitajan polvessa oleva patti, josta ei tiedä, onko se hyvälaatuinen vai pahanlaatuinen.
Lääketieteellisten seikkojen ohella ratkotaan myös O'Donnelin ja erään toisen lääkärin Mike Seddonin rakkausasioita.
Suomennos ja kerronta:
Kerronnallisesti tämä alkoi hieman hitaahkosti, mutta kerronnan edetessä alkoi jo olla vauhtia ja tarina imaisi mukaansa. Loppupuolella tuli ehkä hieman lukuväsymystä kerronnan vauhdin hidastuessa. Suomennos on ihan laadukasta lääketieteen termejä myöten, mutta jotain pientä vanhahtavuutta ja ontuvaa on esim. sanassa sairasvaunussa. En tiedä, kuinka uusi sana ambulanssi on suomenkielessä tai mitä sanaa alkuperäisteksti käyttää, mutta sairasvaunu kuulosti tosi oudolta lukiessa.
Kerronnallisesti tämä siis imaisi tarinaan mukaan ja alkuhitaudesta tai kankeudesta vauhti parani, kunnes oltiin huipulla. Jännite riitti loppuun asti tai ainakin miltei, sillä lopussa uitiin jo tyynissä vesissä ja ehkä hieman haaleissa, valmiina päästämään kirja käsistä.
Miljöö:
Miljöönä on sairaalakompleksi ja erityisesti sen patologian osasto. Kuinka elävä ja todenmukainen tämä miljöökuvaus on, on vaikea sanoa. Ainakin tämän tarinan sairaalahallinto herättää kysymyksiä. Sairaalassa on hoitavia lääkäreitä, jotka eivät saa palkkaa kuin potilailtaan (yksityisvastaanotoilla). Minusta on aika outoa, jos on töissä jossakin eikä saa lainkaan palkkaa.
Muuta mieleen juolahtanutta:
Sekoitin kirjailijan Juuret-kirjan kirjoittajaan Alex Haleyyn, kunnes päätin tarkistaa tietoni ja totean, että tulipa erehdyttyä. Juuret-kirjan kirjoittaja on afroamerikkalainen ja Arthur Hailey taas englantilaissyntyinen, Kanadassa, USA:ssa ja Bahama-saarilla asunut eurooppalainen kirjailija. Ja nimen samankaltaisuudesta huolimatta on niissä kuitenkin eroakin, joten asia olisi pitänyt hoksata jo alun alkaen. Ja miksi tällä sitten olisi merkitystä. Mietin vain kirjan henkilöitä, valkoinen lääkärikunta ja ja yksi, ei niin mairittelevasti kuvattu afro-amerikkainen (lue musta), niin en voinut olla miettimättä, miksi afroamerikkalainen kirjailija tekisi tällaisen henkilövalinnan? Olisiko se ollut ymmärrettävä realistisuusnäkökulmasta. Nyt kun huomaan erehtyneeni kirjailijasta niin tämä saakin uudenlaisen näkökulman eikä välttämättä yhtään myönteisempää. Realistisuussyynä tämä on hieman outo, vaikka ottaisi huomioon kiintiöjutun palkkaamisessa, koska kyseinen henkilö on ainoa, jonka kerrotaan olleen n..k.r. Haiskahtaa hieman, täytyy sanoa. Muuten kirja oli hyvin realistinen, välillä realistisuus ja kuvaus oli vähän liikaa kuvauksessaan. Tosin heman epätodelliselta kuulosti maininta, jossa kadulla olevat olisivat saattaneet nähdä liikkuvassa sairasvaunussa potilaan kasvot. Eri asia on, jos nähdään, kun henkilöä ollaan siirtämässä ajoneuvoon.
Porin lukuhaaste kohta 15: Kirja kertoo ammatista, jota et voisi kuvitella itse hoitavasi
Tuohon aikaan suhtauduttiin tupakointiin jokseenkin sallivasti.
VastaaPoistaJuu! Tarina on paljolti aikansa kuva, mutta lääketiede, vaikka onkin kehittynyt, paljolti pysynyt samana. Tosin siihenkin on tullut lieveilmiöitä.
Poista