Joseph E. Chipperfield: Musta raivopää!

 

 

Joseph E. Chipperfield

Musta raivopää!

Alkuteos: Dark Fury - Stallion of Lost River Valley

Suomentanut Arto Tuovinen

K.J. Gummerus,  1959

332 s.

Yhdysvaltain länsiosiin sijoittuva tarina, takakansitekstissä mainitut intiaanit ja mustangin kohtalo, siinä aiheita, jotka sai minut ottamaan tämän luettavakseni kierrätyshyllyn tarjonnasta. Hieman väkipakolla tämän luin loppuun, sillä aiheestaan huolimatta tämä ei jaksanut innostaa eikä jättänyt kovinkaan syvää jälkeä lukumuistiin.

Teoksen päähenkilö on Kirk Merret, nuori orpo kaveri, joka on lyöttänyt Burken sirkuksen matkaan. Sirkuksessa on töissä myös Luke Unwin ja kolme hänen toveriaan, jotka ovat vanginneet hurjan villihevosen - Mustan raivopään, josta on tarkoitus tehdä sirkuksen vetonaula. Luke kohtelee hevosta pahoin, jota Kirk ei katso hyvällä.

Musta raivopää on legendanomainen hevonen, joka on intiaaniheimon suojeluksessa ja jotka haluvat, että mustangi pääsisi Kadonneelle virralle, salaiseen kotilaaksoonsa takaisin. He auttavatkin sirkusnäytännön kuluessa hevosen vapaaksi, tämä laukkaa tiehensä ja sirkusteltta syttyy palamaan.

Kirk lähtee hevosen perään löytääkseen itse tuon kadonneen laakson, mutta perään lähtee myös Luke Unwin joukkoineen, jotka haluavat hevosen takaisin.

Tarina alkaa utahilaisesta kaupungista ja liikkuu sieltä pohjoiseen päin, kohti Idahoa. Kalliovuoren maisemissa siis ilmeisesti liikutaan.

Tässä on paljon ylimalkaista luontokuvausta, eikä ne harvat ihmisetkään, joita tässä seurataan ole kummoisemmin kuvattu. Kerronta etenee vuoroin Kirkin, vuoroin Mustan raivopään näkövinkkelistä, jotka kulkevat kohti päämäärään perässään Luke Unwinin joukot.Tämä on hyvin suurelta osin kerronnallista etenemistä, dialogia ei ole juuri lainkaan. 

Kielellisesti aika yksipuolista, toistoa on paljon eikä kuvauksessa nouse tyylillisesti mitään yksilöllistä. No, yksi yksilöllinen ilmaisu on juoksuhiekasta käytetty muoto luistohiekka, mikä lienee suomentajan ratkaisu. En tiedä, onko alkuperäissanastossa eroa juoksuhiekan suhteen.

En pidä tätä kovin uskottavana tarinana. En osaa sijoittaa tätä ajallisesti mihinkään aikaan. Jossain kohdassa mainittiin elokuvat, mikä kuulosti erikoiselta. Hieman tuli mieleeni, että kertoja on nykyajassa, mutta tapahtumat jossain muussa ajassa. Epäuskottavaa on myös, että matkalla ei tavata ketään ihmisiä, ei muita kuin intiaaniheimon jäseniä, jotka seuraavat taustalla ja omalta osaltaan auttavat Mustaa raivopäätä vapauteen. Ilmeisesti kuitenkin coeur d'alene -intiaaniheimo on ihan oikea idaholainen heimo. Tämä minun nimittäin täytyi tarkistaa, koska itselleni nimi oli outo. Toisaalta tarinassa mainitaan heimon päällikkö Punainen Pilvi. Tämän niminen Oglala Sioux -päällikkö on todellinen historiallinen hahmo, mutta ei tietääkseni ja ymmärtääkseni ole missään tekemisissä coeur d'aleneitten kanssa. Lieneekö tämä suomentajan idea - mene ja tiedä. Taustoissa on siis jotain todellisuuspohjaa, sillä ainakin mainituista paikannimistä Lemhi-vuoristo löytyy Idahossa ja Grouse Creek Utahissa. Kokonaisuutta ajatellen jää kuitenkin kaipaamaan enemmän syvällisyyttä ja luonteikkuutta, pieniä elävöittäviä yksityiskohtia, aistivoimaisuutta.

Tässä ei ole juurikaan huumoria, ei tunteita eikä sentimentaalisuutta. Sanoisin, että aika yksioikoisesti tarinaa viedään eteenpäin ja yleisellä tasolla edetään. Kerronnallisesta tavasta mainittakoon kuitenkin mustangin Mustan raivopään inhimillistäminen.

"Eläimen seistessä horjuvilla kavioillaan, pää surkeasti riipuksissa, sen aivojen läpi näytti kulkevan - kuin piinaa lisätäkseen - erilaisten harhakuvien saatto, harhakuvien, joissa esiintyi kanjoneita ja laaksoja, joissa oli vettä... Musta raivopää ravisti itseään kuin pyrkien säilyttämään järkensä selvänä."

Samaistuminen jää kuitenkin vajaaksi. Luonnonsuojelullinen tarkoitusperä teoksen legendamaisessa otteessa on kuitenkin vahva.

Kirjailija J.E.Chipperfield on syntyjään englantilainen ja suomeksi häneltä on ilmestynyt myös Ystäväni opaskoira -niminen teos. Häneltä on kuitenkin ilmestynyt monia eläinaiheisia teoksia, myös koirista kertovia. Mene ja tiedä, josko häneltä löytyisi joku innostavampi teos. Tämä teos palautuu kuitenkin kierrätykseen.